Kulutussiirtymiä koskevaa hypoteesia on mahdollista testata kulutustutkimusten avulla

  1. Edelläkävijät näyttävät kulutuksen suunnan
  2. Ylempien tuloryhmien kulutustaso saavutetaan aikaisempaa hitaammin
  3. Kulutustavat ovat samankaltaistumassa
  4. Menetelmä kaipaa vielä kehittelyä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Menetelmä kaipaa vielä kehittelyä

Tulosten mukaan ylempien tuloryhmien kulutuksen muuntuminen keskikulutukseksi on huomattavasti muuttunut 30 vuodessa. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että tulonjako vaikuttaa kulutuksen määrän ja rakenteen muutoksiin.

Kulutustutkimusten avulla tekemieni testien avulla vaikuttaa siltä, että kotitalouksien keskikulutusta on kohtuullisen hyvin mahdollista ennakoida ylimpien tuloryhmien kulutuksen pohjalta. Tarkastelutapaa voisi tulevaisuudentutkijoiden tapaan kutsua myös business as usual -skenaarioksi.

Tulevaisuuden ennakoimiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin kulutustrendejä koskevia tietoja. Jatkossa tulosten paikkansapitävyyttä olisi hyvä testata ottamalla tarkasteltavaksi myös erilaisia kotitalouksia tai sosioekonomia ryhmiä. Lisäksi voisi analysoida joitakin yksittäisiä tuoteryhmiä samaan tapaan kuin Ilmonen ja Pantzar (1985) selvittivät eräiden väestöryhmien juustomieltymyksiä. Myös maidenväliset vertailut saattaisivat tuottaa kiinnostavia tuloksia.

Tulevissa tarkasteluissa olisi otettava huomioon myös ympäristönäkökohtia. Kasvihuonekaasujen päästöjen huomattava vähentäminen edellyttää kulutustapojen oleellista muutosta, vaikka energiateknologiassa tapahtuisi suuriakin muutoksia. Murrosvaiheessa tilastollisten aikasarjojen ulottaminen tulevaisuuteen kelpaa osoittamaan korkeintaan sen, että muutosten aikaansaamisessa on monia esteitä.

Lähteet:

Ilmonen, K. 1993. Tavaroiden taikamaailma. Vastapaino, Tampere.
Ilmonen, K. - Pantzar, M. 1985. Ruuan valinta, ruuan merkitykset ja tulot. Tutkimusselosteita 33. Työväen taloudellinen tutkimuslaitos.
Kestävän kulutuksen mahdollisuudet ekotehokkaassa elinympäristössä. Kulmakunta-hanke pähkinänkuoressa 11.4.2006. Saatavissa: www.deski.fi.
Nurmela, J. 1996. Kotitaloudet ja energia vuonna 2015. Tutkimuksia 216. Tilastokeskus.
Roos, J. P. 1988. Elämäntavasta elämäkertaan. Tutkijaliitto, Helsinki.

__________________

Kulutustutkimukset testiaineistoina

 Kulutussiirtymien tarkastelussa käytettiin Tilastokeskuksen kulutustutkimuksia. Testiä varten kotitaloudet jaettiin käytettävissä olevien tulojen mukaan kvintiileihin (tuloviidenneksiin) tai desiileihin (tulokymmenenneksiin). Kvintiilit osoittautuivat tarkoituksenmukaisemmiksi kuin desiilit, koska niihin "mahtuu" laajempi kuluttamisen kirjo kuin desiileihin.

Kotitalouksien rahassa mitattu kulutus vakioitiin OECD:n kulutusyksiköiden avulla. Vuosia 1976-1990 koskevissa tarkasteluissa kotitalouden ensimmäinen aikuinen sai painon 1, muut yli 18-vuotiaat 0,7 ja 0-17-vuotiaat 0,5. Vuosina 1990-2006 kotitalouden ensimmäinen aikuinen sai painon 1, talouden muut yli 14-vuotiaat jäsenet 0,5 ja 0-13-vuotiaat 0,3.

Tarkastelu tehtiin myös hyödykeryhmittäin, koska tuotteet tulevat myyntiin eri aikoina. Lisäksi toisiin tuotteisiin vaikuttavat muotivirtaukset, toisiin tekniset innovaatiot. Tämänkaltaiset seikat vaikuttavat myös kulutustapojen muutoksiin.

Tarkasteluun valittiin kuusi suurinta kulutusryhmää, asuminen, elintarvikkeet, liikenne, vapaa-aika, kodinkoneet ja kodinsisustus sekä muu kulutus, jotka ovat noin 80 prosenttia kotitalouksien kaikesta kulutuksesta. Laskelmissa käytettiin tilastollista painotusmenetelmää, joka ottaa huomioon suurten (esim. asumiskulutus) ja pienten (esim. tietoliikennekulutus) kulutusryhmien merkityksen.

Kaikki laskelmat tehtiin nimellishintaisesti eli kunkin vuoden rahassa. Nimellishintaiset vertailulaskelmat tekevät tulevaisuuden ennakoinnista läpinäkyvää ja yksinkertaista. Arvioitavaksi jää vain kotitalouksien määrä tulevina vuosina; muut parametrit saadaan kulutustutkimuksista. Laskelmien kotitalouksien määriä koskevat ennusteet vuosille 2010 ja 2015 perustuvat väitöskirjaani (Nurmela 1996) varten tekemiini laskelmiin.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 13.1.2010