Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidempään
- Elinajanodote terminä harhaanjohtava
- Elinajanodote ja odotettu elinikä
- Kuolleisuus alenee myös tulevaisuudessa?
- Kuolleisuuden alenemista aliarvioidaan
- Yli puolet elää yli keskimääräisen eliniän
- Mikä on kuusikymppisen jäljellä oleva elinikä?
- Viidennes naisista elää satavuotiaaksi
- Elinajanodote kertoo nykyhetkestä, ei tulevaisuudesta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Elinajanodote ja odotettu elinikä
Tilastollinen elinajanodote on siis hypoteettinen kuolleisuuden indeksi, joka kertoo, kuinka pitkään kohortti keskimäärin eläisi, jos kuolleisuus ei muuttuisi. Tilastollinen elinajanodote ja todellinen keskimääräinen elinikä vastaavat toisiaan vain, jos kuolleisuus ei muutu tai jos sattumalta jossain ikäluokassa tapahtunut kuolleisuuden aleneminen kumoutuu toisen ikäluokan kuolleisuuden nousulla - mikä on epätodennäköistä.
Kuolleisuus on kuitenkin jatkuvasti alentunut, minkä seurauksena todellinen koettu kuolleisuus on ollut syntymähetken kuolleisuutta matalampi kaikissa ikäryhmissä - ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta. Siten todellinen, koettuun kuolleisuuteen perustuva, keskimääräinen elinikä on ollut syntymähetken kuolleisuuteen perustuvaa elinajanodotetta korkeampi. Kuvio 1 näyttää kuinka suomalaisten naisten todellinen elinikä on vuodesta 1875 lähtien ollut korkeampi kuin elinajan odote, miehillä erot ovat alkaneet syntyä vuoden 1915 paikkeilla.
Tilastollinen syntymähetken elinajanodote on siis varsin epätyydyttävä elinajan odotteen mittari. Se on kuitenkin helposti laskettavissa - indeksin muodostamiseen ei tarvita muuta kuin tietyn vuoden ikäryhmittäiset kuolleisuusluvut. Kohorttiperusteinen keskimääräinen elinikä taas pyrkii aidosti kuvaamaan sitä, kuinka pitkään kohortti elää. Todellisen keskimääräisen eliniän laskeminen edellyttää kuitenkin, että koko kohortti on kuollut, tai vielä elossa olevien kuolleisuuden ennustamista.
Päivitetty 10.2.2010