Pienituloisten väliset tuloerot suurentuvat

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Juha Honkkila on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä ja Seppo Paananen on Hyvinvointikatsauksen toimittaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2010.

Köyhyyden tilastollisissa tarkasteluissa on yleensä tapana kiinnittää huomiota pienituloisten määrän muutoksiin. Tässä mielessä kehitys on mennyt hyvään suuntaan, sillä virallista köyhyysrajaa käyttäen pienituloisten määrä väheni hieman vuodesta 2007 vuoteen 2008 (ks. oheinen taulukko).

Pienituloisten määrä neljän köyhyysrajan mukaan vuosina 2000 ja 2004-2008.

  2000 2004 2005 2006 2007 2008
Tulot alle 60 % mediaanista Henkilöitä 576 100 629 100 660 500 651 800 706 900 694 000
Osuus, % 11,3 12,2 12,8 12,5 13,5 13,2
 
Tulot 50-60 % mediaanista Henkilöitä 345 600 344 800 364 400 352 700 380 000 343 400
Osuus, % 6,8 6,7 7,1 6,7 7,2 6,5
 
Tulot 40-50 % mediaanista Henkilöitä 157 500 173 500 193 100 191 700 206 900 221 800
Osuus, % 3,1 3,4 3,7 3,7 4,0 4,2
 
Tulot alle 40 % mediaanista Henkilöitä 73 000 110 800 103 000 107 400 120 000 128 800
Osuus, % 1,4 2,1 2,0 2,1 2,3 2,5

Pienituloisiksi luokitellaan ne kotitaloudet, joissa asuvien käytettävissä olevat tulot - kulutusyksikköä kohden laskettuina - ovat alle 60 prosenttia mediaanituloista. Mediaani on keskimmäinen kotitalous, kun kotitaloudet pannaan järjestykseen tulojensa mukaan. Tätä pienituloisuusrajaa kutsutaan myös köyhyysrajaksi.

Tulot sen sijaan eivät kehittyneet yhtä suotuisasti: pienituloisten reaaliset keskitulot alenivat edellisestä vuodesta. Lisäksi yhä useamman pienituloisen tulotaso jäi entistä kauemmaksi keskivertotulonsaajasta.

Myös pienituloisten tulojen etäisyys köyhyysrajasta kasvoi. Vuonna 2007 pienituloisten kotitalouksien keskimääräinen tulo alitti köyhyysrajan 15,1 prosentilla. Vuonna 2008 etäisyys kasvoi lähes 11 prosenttia eli 16,7 prosenttiin.

Pienituloisten joukon keskinäistä tulonjakoa on mahdollista tarkastella parhaiten, kun köyhyysrajana on 40 tai 50 prosenttia mediaanitulosta. Yleisimmin käytetty 60 prosentin mediaanituloon perustuva köyhyysraja oli noin 13 800 euroa, ja 40 ja 50 prosentin mukaiset tulorajat 9 200 ja 11 500 euroa vuonna 2008.

2000-luvulla alle 50 prosenttia mediaanista saaneiden kotitalouksien määrä ja suhteellinen osuus on lisääntynyt; sitäkin enemmän on lisääntynyt alle 40 prosenttia mediaanituloista saaneiden osuus. Muutos kuvaa myös sitä, että pienituloisten väliset tuloerot ovat kasvaneet.

Pienituloisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt suunnilleen saman verran kuin alle 50 prosenttia mediaanituloista saaneiden lukumäärä. Sen seurauksena suhteellisen lähellä köyhyysrajaa olevia pienituloisia oli vuonna 2008 yhtä paljon kuin vuonna 2000.

Pienituloisuuden kasvu 2000-luvun alussa johtuu enimmältään siitä, että tulonsiirrot eivät ole pysyneet ansiotulojen tahdissa. Vain 14 prosenttia pienituloisista oli työelämässä vuonna 2008. Valtaosa pienituloisista on suureksi osaksi tulonsiirtojen varassa.

Virallisen eli 60 prosentin köyhyysrajan mukaan eläkeläiset olivat suurin pienituloisten joukko vuonna 2008. Opiskelijoiden ja työttömien suhteellinen köyhyys lisääntyi eniten: 40 ja 50 prosentin köyhyysrajan mukaan opiskelijat ja työttömät olivat suurimmat pienituloisten ryhmät.

Lähes joka neljännen opiskelijan (23 %) ja noin joka kolmannen (35 %) työttömän tulot jäivät alle puoleen mediaanituloista vuonna 2008. Koko väestöstä alle puoleen mediaanituloista jäi seitsemän prosenttia.

40 prosentin köyhyysrajalla mitattuna opiskelijoiden ja työttömien pienituloisuusaste oli yli neljä kertaa niin suuri kuin koko väestön.

Lähde:

Tulonjakotilasto 2008. Ennakkotiedot. Tulot ja kulutus 2010. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 7.6.2010