Teollisuuden toimialakatsaus IV/2009

  1. Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
  2. Teollisuustuotannon lasku Euroopassa voimakkaampaa kuin USA:ssa
  3. Tuottajahinnat laskivat viime vuonna 7,6 prosenttia vuoden takaisesta
  4. Vienti ja tuonti romahtivat viime vuonna
  5. Teollisuuden palkkasumma laski viime vuonna 9 prosenttia
  6. Teollisuusyritysten suhdannetilanne edelleen heikko
  7. Fokus: Miten valuuttakurssi vaikuttaa teollisuuden toimialoihin?
  8. Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla, TOL 2008
  9. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Fokus: Miten valuuttakurssi vaikuttaa teollisuuden toimialoihin?

Reaalinen valuuttakurssi eli Suomen ja sen kauppakumppanien hintatasojen suhde voi potentiaalisesti vaikuttaa yrityksiin hyvinkin voimakkaasti. Alhainen valuuttakurssi tekee suomalaisista tuotteista halvempia ulkomaalaisille, minkä lisäksi sillä voi olla muitakin vaikutuksia, kuten se että matala valuuttakurssi voi tehdä tuontipanoksista kalliimpia.

Eri toimialoihin valuuttakurssin voisi olettaa vaikuttavan eri lailla: ainakin voimakkaasti vientivetoisten alojen, kuten puu- ja paperiteollisuuden voisi olettaa hyötyvän halvasta valuutasta.

Tutkittaessa valuuttakurssin vaikutusta relevantiksi valuuttakurssiksi valittiin Eurostatin tuottama reaalinen valuuttakurssi, joka on vientiosuuksilla painotettu keskiarvo Suomen ja sen kauppakumppanien valuuttakursseista. Puolestaan teollisuuden toimialojen kokoa mitattiin teollisuuden volyymi-indeksillä, jonka etu on muun muassa pitkälle menneisyyteen ulottuvat aikasarjat ja se, että kyseinen indeksi on deflatoitu. Tutkimuksen ajanjaksona olivat vuodet 1970-2008 ja toimialaluokituksena käytettiin TOL 2002 -luokitusta, josta saatua dataa jatkettiin TOL 88 -toimialaluokituksen datalla.

Tutkimuksessa toimialan volyymi-indeksin vuosittaista kasvuastetta selitetään valuuttakurssilla yksinkertaisen lineaarisen regression avulla. Tulokset ovat selkeitä ja odotettuja: valuuttakurssilla on selkeä assosiaatio tiettyjen teollisuuden toimialojen kanssa. Esimerkiksi valuuttakurssin 10 % alentuminen johtaa koko teollisuuden (toimiala CDE TOL 2002 -luokituksessa) volyymin kasvuasteen nousemiseen 2,1 prosenttiyksiköllä. Tämä on merkittävä nousu, sillä valuuttakurssin 10 % muutos vastaa noin kahden keskihajontayksikön muutosta.

Kuvassa 1 nähdään tämä valuuttakurssin ja koko teollisuuden volyymin välinen yhteys melko selkeästi.

Kuva 1. Kuvassa koko teollisuuden volyymin kasvuaste on kuvattu sinisellä viivalla ja reaalisen valuuttakurssin taso on kuvattu punaisella viivalla. Reaalisen valuuttakurssin logaritmi on kerrottu sadalla, jotta kuvan kumpikin muuttuja voitaisiin ilmoittaa samalla asteikolla

Valuuttakurssi tuntuu vaikuttavan puu- ja paperiteollisuuteen (toimialat 20-21) suunnilleen saman verran kuin koko teollisuuteen, sillä valuuttakurssin 10 % aleneminen johtaa puu- ja paperiteollisuuden kasvuasteen nousuun noin kaksi prosenttiyksikköä. Vastaava lasku valuuttakurssissa puolestaan johtaa metalliteollisuuden volyymin peräti kolmen prosenttiyksikön nousuun. Kaikkein voimakkaimmin valuuttakurssiin reagoi toimiala 18 eli vaatteiden valmistus: valuuttakurssin 10 % aleneminen valuuttakurssissa johtaa lähes neljän prosentin nousuun vaateteollisuuden volyymin kasvuasteessa.

Puolestaan useaan toimialaan valuuttakurssi ei vaikutta tilastollisesti merkitsevästi. Esimerkiksi toimialoihin C (kaivostoiminta ja louhinta), E (sähkö-, kaasu- ja vesihuolto), 22 (kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen), 27 (Metallien jalostus) ja 159 (juomien valmistus) valuuttakurssilla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Näyttää siis siltä, että suljetun talouden toimialoihin valuuttakurssi ei juurikaan vaikuta.

Tässä mainitut tulokset on saatu yksinkertaisella yhden muuttujan regressiolla, joten herää kysymys johtuvatko tulokset jonkin kolmannen muuttujan vaikutuksesta. Tulokset voivat johtua esimerkiksi siitä, että 1990-luvun alun lamassa usean toimialan volyymi väheni merkittävästi ja samalla valuuttakurssi devalvoitiin. Tällaisien kolmansien muuttujien vaikutusta on mahdotonta sulkea täysin pois, mutta teimme joitakin testejä näiden vaikutuksen lieventämiseksi. Ensinnä tutkimme laman 1990-luvun laman vaikutusta laittamalla lamavuosille regressioon oman kulmakertoimen. Tämä pienensi tuloksia, muttei juuri muuttanut eri toimialojen valuuttaherkkyyksien suhdetta toisiinsa.

Lisäksi testasimme vaikuttaako BKT:n kasvuasteen lisääminen regressioon saatuihin parametriestimaatteihin. BKT:n lisääminen pienensi parametriestimaatteja, mutta ne säilyivät useimpien toimialojen kohdalla tilastollisesti merkitsevinä. Pienemmät parametriestimaatit eivät kuitenkaan tarkoita, että valuuttakurssin todellinen vaikutus olisi pienempi, sillä valuuttakurssin vaikutus voi toimia BKT:n kasvun kautta.

Kaiken kaikkiaan reaalinen valuuttakurssi tuntuu vaikuttavan teollisuuden eri toimialoihin hyvinkin eri tavoin. Tämä vaikutus ei tunnu riippuvan siitä, mitä reaalisen valuuttakurssin määritelmää estimoinneissa käytetään. Täten tutkimus herättää monia aiheita jatkotutkimukselle: mitkä muuttujat selittävät valuuttakurssin erilaisen vaikutuksen eri toimialoihin? Onko tämä vaikutus ollut erisuuruinen eri vuosikymmeninä? Kaiken kaikkiaan valuuttakurssi tuntuu olevan monen teollisuuden toimialan kasvuasteen merkittävä selittäjä. Regressioissa selitysaste on esimerkiksi koko teollisuuden kohdalla lähes 30 prosenttia. Täten valuuttakurssin toimialakohtaiset vaikutukset ansaitsevat tutkimusta osakseen myös jatkossa.

Fokuksen artikkeli on osa Hannu Kivimäen Pro Gradu -tutkielmaa

Vuoden 2010 ensimmäistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 24.6.2010. Toimialapohjaisissa tilastoissa on siirrytty käyttämään uutta toimialaluokitusta TOL 2008. Lisätietoja siirtymästä Tilastokeskuksen internet sivuilta  http://tilastokeskus.fi/til/tol2008.html.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.3.2010