Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita
- Maahanmuuton kehitystä vaikea ennustaa
- Suomalaiset edelleen suurin maahanmuuttajaryhmä
- Muuttajien työllistyminen vie aikaa
- Työttömyys vaivaa muuttajaa pitkään - mutta se kyllä helpottaa
- Ulkomaalaisväestöä 120 000 - 200 000
- Työmarkkinoilla on noin 130 000 ulkomaalaistaustaista työntekijää
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Muuttajien työllistyminen vie aikaa
Osa maahanmuuttajista tulee ennalta sovittuun työpaikkaan, mutta useimmilla työllistyminen vie aikaa. Kuvioissa 4-6 on tarkasteltu vuosina 1995, 2000 ja 2005 Suomeen muuttaneiden Suomen kansalaisten, kaikkien ulkomaalaisten ja erikseen virolaisten työllistymisen kehitystä maahanmuuttoa seuraavina vuosina. Tarkastelussa ovat mukana vain työikäiset, 18-64-vuotiaat, muuttajat.
Kuvio 4. Työllisyysasteen kehitys vuonna 1995 maahanmuuttaneilla 18-64-vuotiailla suomalaisilla, kaikilla ulkomaalaisilla ja virolaisilla
Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus
Kuvio 5. Työllisyysasteen kehitys vuonna 2000 maahanmuuttaneilla 18-64-vuotiailla suomalaisilla, kaikilla ulkomaalaisilla ja virolaisilla
Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus
Kuvio 6. Työllisyysasteen kehitys vuonna 2005 maahanmuuttaneilla 18-64-vuotiailla suomalaisilla, kaikilla ulkomaalaisilla ja virolaisilla
Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus
Heti 1990-luvun laman jälkeen työllistyminen oli erittäin vaikeaa: ulkomaalaisista ja virolaisista maahanmuuttajista työllistyneitä oli vain 15 prosenttia, suomalaisistakin vain 30 prosenttia. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla työllisyys parani kuitenkin nopeasti, suomalaisilla ja virolaisilla jopa yli 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Noin kuudessa vuodessa virolaiset saavuttivat suomalaismuuttajien työllisyystason ja ylittivätkin sen. Kaikkien ulkomaalaisten työllisyys parani vain noin 5 prosenttiyksikön vuosivauhtia.
Merkillepantavaa on, ettei suomalaisten paluumuuttajienkaan asema työmarkkinoilla ole aluksi kovin hyvä. Vuonna 1995 tulleet virolaiset saavuttivat vuonna 2008 maan keskimääräisen, 70 prosentin, työllisyystason. Suomalaisetkaan muuttajat eivät ihan yltäneet keskitasoon ja kaikkien ulkomaalaisten muuttajien työllisyys jäi 15 prosenttiyksikköä maan keskitason alapuolelle. Kaikkien maahan muuttaneiden ulkomaalaisten työllisyyden taso on kuitenkin korkeampi kuin mitä se on useissa Suomen maakunnissa.
Vuonna 2000 Suomeen muuttaneilla työikäisillä lähtötilanne oli jo parempi: suomalaisten työllisyysprosentti oli 45, virolaisten 40 ja kaikkien ulkomaalaisten 30 prosenttia. Myös tällä kertaa virolaiset saavuttivat suomalaismuuttajien tason vuonna 2006 ja pääsivät lähelle maan keskitasoa. Kun mukaan lasketaan kaikki ulkomaalaiset, työllisyysprosentti oli 13 prosenttiyksikköä alle maan keskitason vuonna 2008. 2000-luvun alun "pikkulama" vaikutti enemmän ulkomaalaisten kuin suomalaisten työllisyyteen. Vuonna 2005 maahan muuttaneet virolaiset pärjäävät Suomen työmarkkinoilla jopa paremmin kuin suomalaiset paluumuuttajat.
Yhteenvetona voisi todeta, että maahanmuuttajien työllistyminen on todella pitkä prosessi. Vuonna 2005 tulleet ulkomaalaiset jäävät viitisen prosenttiyksikköä kauemmaksi maan keskimääräisestä tasosta kuin aiemmin muuttaneet. Tämäkin on seurausta siitä, että näillä vuonna 2005 muuttaneilla sopeutumisvuosia on vasta kolme ja työllisyysasteen nousu jatkuu jopa kymmenen vuotta.
Toinen tärkeä seikka on se, että myös suomalaisilla paluumuuttajilla on vaikeuksia sopeutua Suomen työmarkkinoille - joskus jopa enemmän kuin virolaisilla. Yksi syy saattaa olla se, että virolaiset hakeutuvat enemmän korkean kysynnän toimialoille kuten rakentamiseen, kaupan alalle ja liike-elämän palveluihin, jolloin työllistyminen voi olla helpompaa kuin suomalaisilla. Ehkä virolaisten palkkavaatimuksetkin ovat alempia kuin suomalaisilla.
Päivitetty 9.7.2010