Kyllä se siitä – ajan myötä

  1. Mitä onnellisuus on?
  2. Nuoret vanhemmat onnettomimpia
  3. Vanhemmiten vanhemmuus on onnellisempaa
  4. Olosuhteet vaikuttavat
  5. Huolenaiheesta huolenpitäjäksi

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Huolenaiheesta huolenpitäjäksi

Miksi nuoret vanhemmat sitten ovat onnettomampia kuin lapsettomat, mutta keski-iässä yhteys kääntyy päinvastaiseksi ja eläkeikää lähestyttäessä lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteys muuttuu positiiviseksi? Tämä käänne on vahva ja havaitaan sekä miehillä että naisilla, rikkailla ja köyhillä, terveillä ja sairailla, naimisissa olevilla ja muilla, riippumatta yhteiskuntajärjestelmästä.

Mahdollisesti vanhemmuuden alkuvaiheissa lasten ollessa pieniä heidän mukanaan tuomat huolet ja haasteet painavat enemmän kuin toivotunkin lapsen tuoma onni. Vanhemmuuteen kuuluu usein univajetta, rahanpuutetta ja huolta lapsen turvallisuudesta, terveydestä ja kehityksestä. Lapset myös usein rasittavat parisuhdetta. Iän myötä näihin haasteisiin ehkä tottuu, niitä oppii hallitsemaan, tai niiden vaikeus vaimenee.

Elämänkaaren myöhemmissä vaiheissa lapset yleensä myös muuttuvat perheen resursseja kuluttavista resursseja tuottaviksi. Tämä voi näkyä taloudellisena, emotionaalisena tai fyysisenä hoivana.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että onnellisuus ylipäätään vähenee 40–50 ikävuoteen asti ja kääntyy sitten nousuun. Tässä artikkelissa esitellyt tulokset viittaavat siihen, että onnellisuus lisääntyy erityisen nopeasti vanhemmissa ikäryhmissä. Lasten ja onnellisuuden välisen yhteyden muutokset elämänkaaren eri vaiheissa viittaavat siihen, että lapset ovat pitkän aikavälin investointi omaan hyvinvointiin.

Kirjallisuutta

Alesina, A., Di Tella, R., and MacCulloch, R. 2004. Inequality and happiness: are Europeans and American different? Journal of Public Economics, 88, 2009–2042.

Di Tella, R., MacCulloch, R., & Oswald, A.J. (2003). The macroeconomics of happiness. Review of Economics and Statistics, 85(4), 809–827.

Powdthavee, N. 2009. Think having children will make you happy? The Psychologist 22(4): 308–310.

Baumeister, R.F. 1991. Meanings of life. New York: Guilford Press.

Gilbert, D.T. (2006). Stumbling on happiness. London: Harper Perennial. Kahneman, D. & A. Deaton. 2010. High income improves evaluation of life but not emotional well-being. Proc of the Nat Academy of Sciences, 107(38), 16489–16493.

Margolis R. and M. Myrskylä (2010). A global perspective on happiness and fertility. Population and Development Review 37:1.

Lavee, Y., S. Sharlin, and R. Katz. 1996. The effect of parenting stress on marital quality: An integrated mother-father model. Journal of Family Issues 17(1):114–135.

Stone, A., Schwartz, J., Broderick, J. & Deaton, A. (2010). A snapshot of the age distribution of psychological well-being in the United States. Proc of the Nat Academy of Sciences, 107, 9985–9990.

 

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 17.3.2011