Tuloista riippumatta asuminen ja velat aiheuttavat toimeentulovaikeuksia
- Toimeentulokokemusten taustalla käsitykset kulutuksen välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta
- Toimeentulovaikeudet keskittyvät sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia saaville kotitalouksille
- Toimeentulovaikeuksia kokeneiden vähimmäistoimeentulon tarve oli muita suurempi
- Asumisen kalleus, velkaantuminen ja ansiotulojen epävarmuus usein toimeentulovaikeuksien taustalla
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Toimeentulovaikeuksia kokeneiden vähimmäistoimeentulon tarve oli muita suurempi
Kotitalouksien käsitystä tarvitsemastaan vähimmäistoimeentulon tasosta on taulukossa 1 verrattu toteutuneeseen tulotasoon tuloryhmittäin. Vähimmäistoimeentuloa on mitattu tiedolla pienimmästä mahdollisesta rahamäärästä, jolla kotitalous tulisi toimeen (ks. tietolaatikko). Tiedot on muunnettu OECD:n kulutusyksikköluvulla eri kotitalousrakenteiden välillä ekvivalenteiksi eli niissä on otettu huomioon kotitalouksien erilaisesta rakenteesta johtuvat kulutustarpeet.
Toimeentulovaikeuksissa olevien pienituloisimpien kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot (10 654 euroa) olivat vain hieman suuremmat kuin niiden elämiseen tarvitsema vähimmäistulo (10 266 euroa). Tulotason noustessa käytettävissä olevien rahatulojen ja vähimmäistulon suhde suurenee. Keskimmäisestä tuloviidenneksestä lähtien toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot olivat yli 1,5-kertaiset, suurituloisimmassa ryhmässä 1,9-kertaiset vähimmäistuloon verrattuna. Toimeentulovaikeuksissa olevien keski- ja suurituloisten tavanomaisiin menoihin sisältyy enemmän välttämättömyyden ylittävää kohtuullista, mahdollisesti jopa ylelliseksi luonnehdittavaa kulutusta, joita vähimmäistulotasolla voidaan tarvittaessa karsia.
Vähimmäistulotason tarve riippuu tuloista. Tuloryhmien väliset erot tarvittavassa vähimmäistulossa ovat kuitenkin pienemmät kuin todellisissa tuloissa. Suurituloisemman ryhmän tarvitsema vähimmäistulo, 15 962 euroa, oli lähes 1,6-kertainen verrattuna pienituloisimman ryhmän tuloon, mutta jäi silti alle 70 prosenttiin koko kotitalousväestön keskimääräisistä käytettävissä olevista ekvivalenteista rahatuloista (22 849 euroa). Neljännessä tuloryhmässä suhde keskiarvotuloihin oli alle 1,4-kertainen.
Kun vertailukohdaksi otetaan Euroopan unionin tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) köyhyysriskin raja (60 prosenttia käytettävissä olevien ekvivalenttien rahatulojen mediaanista), kahden suurituloisimman ryhmän tarvitsema vähimmäistulo ylitti tämän. Rajatulo oli 12 577 euroa vuonna 2008. Ainoastaan suurituloisimman tuloryhmän tarvitsema vähimmäistoimeentulo ylitti keskiarvotuloihin perustuvan köyhyysriskin raja-arvon (60 prosenttia keskiarvosta), joka oli 13 871 euroa vuonna 2008.
Toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien tarvitsema vähimmäistulo oli keskimääräistä suurempi kuin muilla kotitalouksilla jokaisessa tuloryhmässä. Tämä koskee etenkin suurituloisia. Taustalla voi olla toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien suurempi tulotarve tai realistisempi arvio tarvitsemastaan vähimmäistulosta.
Päivitetty 7.3.2011