Keskiarvo auttaa ymmärtämään yhteiskunnallisten ilmiöiden säännönmukaisuuksia

  1. Yhteiskunnallisten lainmukaisuuksien aktiivista etsintää
  2. Käänteentekevä keskiarvoihmisen käsite
  3. Ensimmäinen "sosiaalinen laki"
  4. Kriminologinen tutkimus edisti tilastotieteen kehitystä
  5. Tilastollisen vaihtelun tutkija
  6. Tilastollisen keskiarvon merkitys

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Tilastollisen keskiarvon merkitys

Quetelet'n ajattelu vaikutti aikanaan niin sanotun monografiamenetelmän syntyyn; ranskalainen kaivosinsinööri Le Play kehitti sen alkujaan kotitalousbudjettien tutkimiseen. Menetelmän keskeinen ajatus on tutkia tyypillisiä tapauksia, esimerkiksi tyypillisiä työläisperheitä, ja välttää ääritapauksia. Tyypillisistä tapauksista voitiin päätellä, minkälaisissa oloissa esimerkiksi työläistalouksissa elettiin. Menetelmä oli käytössä pitkään myös Suomen kotitaloustutkimuksissa.

Keskiarvon käyttö havaintojen yhdistelyssä satunnaisvaihtelun eliminoimiseksi on vanhaa perua – eräiden tietojen mukaan jo babylonialaiset tähtitieteilijät tunsivat sen. Varmuudella tiedetään, että Tycho Brahe osoitti 1500-luvun lopulla keskiarvon käyttökelpoisuuden mittausten satunnaisvirheen eliminoimisessa.

John Graunt teki 1600-luvun puolivälissä ensimmäisen surveytutkimuksen Lontoon väkiluvun selvittämiseksi. Hänen estimointimenetelmänsä perustui keskiarvoihin: Graunt laski seurakunnista poimitusta otoksesta, että Lontoossa oli keskimäärin 3 hautausta vuodessa jokaista 11 perhettä kohden. Perheiden keskikooksi hän arvioi 8 henkeä. Kirkonkirjojen perusteella hautausten määrä Lontoossa tiedettiin varmuudella. Siitä Graunt laski, että Lontoossa oli 48 000 perhettä, ja siitä päätellen asukkaita oli 384 000.

Quetelet'n ansiosta keskiarvosta tuli merkittävä analyysiväline, koska sen avulla voitiin häivyttää yksilöt ja paljastaa yhteiskunnan lainalaisuuksia. Quetelet'n yhteiskuntateoria kulminoitui siihen, että sosiaaliset ilmiöt olivat normaalisti jakautuneita. Koska normaalijakauma on symmetrinen "kellokäyrä", keskiarvon tunteminen kuvaa jo suhteellisen tarkkaan ilmiön jakauman väestössä.

Keskiarvoihmisestä tuli Quetelet'lle keskeinen käsite yhteiskuntaluokkien kuvaamisessa. Quetelet'n ajatuksia ja normaalijakauman "ylivaltaa" kritisoitiin runsaasti, mutta keskiarvoajattelu on edelleen voimissaan.

Lähteet:

Block, M. 1886. Traité théoretique et pratique de Statistique. Librairie Guillaumin et C., Paris.
Deflem, A. 1997. Surveillance and Criminal Statistics. Historical foundations of governmentality. Studies in Law, Politics, and Society. Vol 17.
Engel, E. 1857. Die Productions- und Consumtionsverhältnisse des Königreiches Sachsen. Zeitschrift des Statistischen Büreaus des Königlich Sächsischen Ministeriums des Innern. No. 8, 9.
Engel, E. 1861. Die Methoden der Volkszahlung. Verlagsbuchhandlung des Königlich Preußischen Statistischen Büreaus. Berlin.
Engel, E. 1863. Der Internationale Statistische Kongreß in Berlin. Königlichen Geheimen Ober-Hofbuchdruckerei. Berlin.
Engel, E. 1864. Die Beschlüsse des Internationalen Statistischen Kongresses in Seiner fünften Sitzungsperiode. Verlagsbuchhandlung des Königlich Preußischen Statistischen Büreaus. Berlin.
Engel, E. 1866. Der Preis der Arbeit. Zwei Vorlesungen. Habel, Berlin.
Engel, E. 1883. Der Werth Des Menschen. I. Theil: Der Kostenwerth des Menschen. Verlag von Leonhard Simion, Berlin.
Lexis, W. 1875. Einleitung in die Theorie der Bevölkerungsstatistik. Trübner, Strassburg.
Lexis, W. 1877. Zur Theorie der Massenerscheinungen in der menschlichen Gesellschaft. Fr. Wagner'sche Buchhandlung, Freiburg.
Lexis, W. 1879. Über die Theorie der Stabilität statistischer Reihen. Teoksessa: Jahrbücher für National Ökonomie und Statistik. Vol. 32.
Mayr, G. v. 1895. Statistik und Gesellschaftslehre. Vol I. Mohr, Freiburg.
Nightingale, F. 1857. Mortality of the British Army. Harrison and Sons, London.
Porter, T. M. 1986. The Rise of Statistical Thinking 1820–1900. Princeton University Press.
Quetelet, A. 1835. Sur l'homme et le développement de ses facultés. Ou Essai de physique sociale. Bachelier, Paris.
Quetelet, A. 1846. Lettres à S.A.R. le duc régnant de Saxe-Coburg et Gotha. Sur la théorie des probabilités. Appliquée aux sciences morales et politiques. Bruxelles.
Quetelet, A. 1848. Du système social et des lois qui régissent. Guillaum, Paris.
Verkko, V. 1949. Lähimmäisen ja oma henki. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. B-sarja N:o 33.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 30.5.2011