Veropeli – budjetin paikkausta vai talouskasvua
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 3/2011.
Inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtisen kehittämällä alv-laskurilla voi kokeilla, minkälaisia vaikutuksia erisuuruisilla arvonlisäveron muutoksilla on valtion tuloihin ja kuluttajahintaindeksiin.
Valtion budjetin tasapainottamisessa oli vaalien alla keskustelussa esillä yhtenä keinona arvonlisäveron korotus kahdella prosenttiyksiköllä. Miten korotus vaikuttaisi inflaatioon ja verotuloihin? Se selviää yksinkertaisella alv-laskurilla, jolla voidaan laskea eri alv-verokantojen muutosten vaikutus kuluttajahintaindeksiin ja valtion budjettiin.
Laskelma perustuu nykyiseen kuluttajahintaindeksiin ja alv-kertymään. Laskelmat eivät ole aivan täsmällisiä, mutta antavat riittävän tarkan kuvan verokannan muutoksen vaikutuksista. Laittamalla malliin halutut alv-prosentit eri hyödykeryhmille, malli laskee välittömästi kuluttajahintojen muutoksen, indeksivaikutuksen ja eurovaikutuksen valtion budjettiin. Seuraavassa on kaksi erimerkkilaskelmaa:
Esimerkissä A kaikkia alv-kantoja nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Esimerkissä B siirrytään kolmeen verokantaan – 0, 10 ja 25 prosenttia – siten, että ravinto, ravintolaruokailu sekä kaikki palvelut siirtyvät 10 prosentin verokantaan ja kaikki muut nykyisen 23 prosentin verokannan tavarat nousevat 25 prosenttiin.
Esimerkissä A kuluttajahintaindeksi nousee 1,2 prosenttia ja valtion tulot kasvavat 1,25 miljardilla eurolla. Tällä ratkaisulla kulutuskysyntä heikkenee ja työllisyys huononee. Lisäksi valtion tulojen kasvua syövät budjetin indeksisidonnaisuudet ja kasvavat eläkemenot. Näitä vaikutuksia ei ole näissä laskelmissa huomioitu.
Esimerkissä B kuluttajahintaindeksi laskee 0,3 prosenttia ja valtio menettää verotuloja 260 miljoonaa euroa. Kulutuskysyntä kasvaa ja työllisyys paranee, varsinkin palvelualoilla. Palvelujen hinnat laskevat reilut 10 prosenttia. Valtion verotulojen laskua pienentää budjetin indeksisidonnaisuudet ja säästöt eläkemenoissa. Näitäkään vaikutuksia ei ole näissä laskelmissa huomioitu.
Ongelmana on EU:n suhtautuminen muuttuviin alv-kantoihin. Suurin ongelma voisi tulla palvelujen verokannan laskemisesta nykyisestä 23 prosentista 10 prosenttiin. Valtiovarainministeriö on ollut huolissaan kotimaisen tuotannon ja tuontitavaroiden alv-kohtelusta. Kulutustavarat ovat ruokaa lukuun ottamatta lähes kaikki tuontia, palvelut pääosin kotimaista työtä. Jos ollaan huolissaan työllisyydestä, (tuonti)tavaroiden arvonlisäveroa tulisi nostaa ja palvelujen laskea.
| Vero nyt | A: 2 %-yksikön nousu kaikissa verokannoissa |
B: Normaali nousee 25 %:iin ja kaikkien muiden tavaroiden ja palveluiden alv on 10 % |
||||
| Hintojen muutos, % |
Indeksi- vaikutus |
Valtion verotulojen muutos, milj. euroa |
Hintojen muutos, % |
Indeksi- vaikutus |
Valtion verotulojen muutos, milj. euroa |
|
| Normaali 23 % | 1,6 | 0,66 | 714 | 1,6 | 0,66 | 714 |
| Palvelut 23% | 1,6 | 0,08 | 87 | –10,6 | –0,52 | –563 |
| Kaupparuoka 13 % | 1,8 | 0,25 | 238 | –2,7 | –0,38 | –357 |
| Ravintolaruoka 13 % | 1,8 | 0,08 | 84 | –2,7 | –0,12 | –125 |
| Muut 9 % | 1,8 | 0,14 | 130 | 0,9 | 0,07 | 65 |
| yht. 1,2 | yht. 1 253 | yht. –0,3 | yht. – 266 | |||
Alv-laskuria voi käyttää Tieto&trendit -lehden nettisivulla: http://tilastokeskus.fi/tup/tietotrendit/2011-05-25_alv.html
Päivitetty 25.5.2011