Viina tappaa työikäisiä

  1. Sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolemansyy
  2. Keuhkosyöpä ja keuhkoahtaumatauti lisääntyneet
  3. Alkoholi ja itsemurhat ovat työikäisten yleisiä kuolinsyitä
  4. Tapaturmakuolleisuus on vähentynyt
  5. Verenkiertoelintautikuolemat vähentyneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Verenkiertoelintautikuolemat vähentyneet

Perinteiset kansantautimme eli verenkiertoelinten taudit ja kasvaimet ovat suomalaisten yleisimmät kuolemansyyt. Alkoholiperäisiin tauteihin ja myrkytyksiin kuoleminen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä.

Alkoholisairauksista on tullut uusia kansantauteja. Ne ovat tappaneet viime vuosina erityisesti parhaassa työiässä olevia miehiä, mutta työikäisten naistenkin keskuudessa alkoholikuolemat ovat lisääntyneet. Ikääntyneillä puolestaan dementia ja Alzheimerin tauti ovat yhä yleisempiä kuolemansyitä.

Suurin muutos menneen neljän vuosikymmenen aikana on verenkiertoelinten tauteihin kuolemisen huomattava väheneminen. Myös miesten tapaturmakuolleisuus ja itsemurhakuolleisuus ovat selvästi vähentyneet.

Lähteet:

Korpi, H. 2010. Lapsikuolleisuuden väheneminen ilmentää yhteiskunnan muutosta ja kehitystasoa. Hyvinvointikatsaus 2/2010.
Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi. [Viittauspäivä: 15.4.2011.]
Mäkelä, P. – Mustonen, H. – Huuhtanen, P. 2010. Miten Suomi juo? Alkoholinkäyttötapojen muutokset 1968–2008. Teoksessa: Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Toim. P. Mäkelä – H. Mustonen – C. Tigerstedt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Mäkelä, P. – Tigestedt, C. – Mustonen, H. 2010. Mikä on muuttunut? Teoksessa: Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Toim. P. Mäkelä – H. Mustonen – C. Tigerstedt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2010. Alkoholi ja huumeet. SVT. Sosiaaliturva 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Terveyskirjasto. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi. [Viittauspäivä: 12.4.2011.]
Tupakkatilasto. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.

___________

Kuolleisuuslukujen ikävakiointi mahdollistaa eri vuosien vertailun

 Kuolleisuus on tapana ilmoittaa kuolleiden määränä 100 000 ihmistä kohden. Näin saatujen kuolleisuuslukujen vertailussa on otettava huomioon, että väestön ikärakenne muuttuu ajan mittaan ja se vaihtelee myös alueittain.

Ikärakenteen muutos ja vaihtelu otetaan huomioon kuolleisuutta koskevissa vertailuissa ikävakioinnin avulla. Kun ikä vakioidaan, ikärakenteen oletetaan pysyvän samana koko tarkastelujakson ajan. Näin saadaan ikävakioidut kuolleisuusluvut, joita on käytetty myös tässä artikkelissa.

Kuolemansyiden luokitus perustuu WHO:n tautiluokitukseen, ja kuolemat tilastoidaan niin sanotun peruskuolemansyyn mukaan. Artikkelissa esitetyt tiedot ovat vertailukelpoisia keuhkokuumetta lukuun ottamatta: vuosista 2005–2006 lähtien keuhkokuumetta ei ole hyväksytty peruskuolemansyyksi, jos kuolintodistuksessa on mainittu jokin elimistön tilaa heikentävä pitkäaikaissairaus kuten dementia tai aivoverisuonisairaus. Tämä luokituksen muutos vähensi keuhkokuumeeseen kuolleiden määrää noin kolmanneksella.

 

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 30.5.2011