Naiset aiempaa vaativammissa tehtävissä – palkkapussi ennallaan

  1. Naisten ammatinvalinnassa painaa kutsumus, miehillä palkka?
  2. Erot sitkeässä myös paremmin palkatuissa ammateissa
  3. Edelleen on miesten ja naisten aloja
  4. Sukupuolten välinen palkkaero historian jäänne?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Edelleen on miesten ja naisten aloja

Naiset valitsevat nykyään useammin ammatin alalta, joka oli ennen miesvaltainen. Silti edelleen on olemassa aloja, joilla on enimmäkseen miehiä tai naisia. Tämä näkyy myös sukupuolten välisessä palkkaerossa. Johtajista edelleen 65 prosenttia on miehiä, mikä osaltaan lisää miesten etumatkaa laskettaessa palkkojen keskiarvoa kaikkien palkansaajien välillä. Erityisasiantuntijoissa naisia on tällä hetkellä enemmän. Ammatin pääluokan sisällä on kuitenkin paljon vaihtelua toimialoittain ja miehet ovat valikoituneet hieman paremmin palkatuille toimialoille.

Palkansaajarakenne ja keskiansio ammattiluokituksen mukaan 2009

Lähde: Palkkarakennetilasto, Tilastokeskus

Naisten ansioiden osuus miesten ansioista johtajilla ja asiantuntija-ammateissa 2001 - 2009

Lähde: Palkkarakennetilasto, Tilastokeskus

Tietyissä korkeamman palkkatason ammateissa naisten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan naisten ja miesten osallistumisen tasa-arvo on parantunut nimenomaan vaativissa tehtävissä toimivien kohdalla.

Lääkäri on hyvä esimerkki ammatista, jossa palkka on suhteessa yleiseen palkkatasoon korkea. Naisten määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana ja tällä hetkellä naislääkäreitä onkin jo enemmän kuin mieslääkäreitä.

Vuonna 1975 lääkäri ansaitsi lähes 2,5 kertaa niin paljon kuin kuntasektorilla yleisesti ansaittiin. Lääkäreistä naisia oli tuolloin noin 28 prosenttia. Vuonna 2010 naisten osuus lääkäreistä kuntasektorilla oli yli 59 prosenttia ja lääkärit ansaitsivat 2,4 kertaa niin paljon kuin kuntasektorilla keskimäärin ansaittiin.

Lääkäreillä alan naisvaltaistuminen ei ole laskenut ammatin palkkatasoa suhteessa muihin palkansaajiin. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että vuonna 1975 naislääkärit ansaitsivat 83,6 prosenttia mieslääkäreihin verrattuna. Vuonna 2010 sukupuolten välinen palkkaero lääkäreillä oli 84,4 prosenttia eli palkkaero oli kaventunut lääkäreillä 35 vuodessa vajaan prosenttiyksikön.

Henkilöstöjohtaja on myös lisännyt ammatinvalintana suosiotaan naisten keskuudessa ja vuonna 2009 yksityisellä sektorilla henkilöstöjohtajista naisia oli 65 prosenttia. Palkkaero naisten ja miesten välillä oli 90 prosenttia. Henkilöstöjohtajat ansaitsivat lähes kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin yksityisellä sektorilla ansaittiin. 19 vuotta aiemmin henkilöstöjohtajista 39 prosenttia oli naisia ja sukupuolten välinen palkkaero oli 86 prosenttia. Tuolloin henkilöstöjohtajat ansaitsivat 2,2 kertaa enemmän kuin muissa ammateissa keskimäärin yksityisellä sektorilla ansaittiin.

Myös henkilöstöjohtajien tapauksessa naisten osuuden kasvu vaikuttaa positiivisesti kaventaen naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Lisäksi ammatin sisällä palkkatasa-arvo on parantunut reilun vuosikymmenen aikana.

Palkkauksen perusteella tasa-arvoisimmat ammattiryhmät

Ammattiryhmä naisia miehiä palkkaero*, %
Keittiöapulaiset 8 381 602 102,3
Henkilökohtaiset avustajat ym. 4 989 508 101,6
Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten
oppilaitoksien opettajat 		901 972 99,9
Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 3 132 735 99,9
Sosiaalityöntekijät 5 049 554 99,8
Työn- ja askartelunohjaajat 1 194 624 99,8
Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat 4 404 758 99,6
Perushoitajat ja lähihoitajat 39 912 1 854 98,7
Peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 956 521 98,0
Maitotaloustuotteiden teolliset valmistajat 1 162 1 562 97,8
Sosiaalialan ohjaajat ym. 2 291 749 97,7
* Naisten palkan keskiarvon prosentuaalinen osuus miesten palkan keskiarvosta.

Suurimmassa osassa ammateista miehillä on suuremmat ansiot kuin naisilla. On kuitenkin myös ammatteja, joissa naisilla ansio on joko sama kuin miehillä tai jopa suurempi. Kuten jo edellä on todettu, naisvaltaisuus ei automaattisesti tee ammatista sellaista, missä naisilla on paremmat ansiot kuin miehillä. Poikkeuksista huolimatta näyttäisi kuitenkin siltä, että useimmissa ammateissa, jossa naisten ja miesten ansiot ovat lähellä toisiaan, ammatti on myös naisvaltainen. Ammatin naisvaltaisuus ikään kuin edesauttaa sitä, että naisten ansiot ovat miesten ansioiden kanssa tasavertaisempia.

Ammatteja, joissa naisten osuus on kasvanut eniten 2003 – 2009

Ammattiryhmä naisia miehiä muutos, %
Painopinnan valmistajat 706 527 26
Vakuutusalan asiamiehet 2 021 1 247 25
Radio- ja tv-toimittajat 781 704 23
Huolitsijat ja tullaajat 1 924 1 499 15
Tullivirkamiehet 912 1 156 13
Pakkaajat, lajittelijat ym. 3 197 3 214 12
Myyntineuvottelijat ja myyntiedustajat 16 338 21 389 12
Valtionhallinnon erityisasiantuntijat 6 476 4 441 11
Myyntineuvottelijat, -edustajat ja -sihteerit 1 928 1 616 11
Muut liike-elämän ym.
erityisalojen asiantuntijat 		1 841 2 597 10
Taulukkoon on valittu palkansaajarakenteen muutoksen vaikutuksen pienentämiseksi
sellaisia ammatteja, joissa sekä naisia ja miehiä on vähintään 500 palkansaajaa.
Taulukoiden lähde: Palkkarakennetilasto, Tilastokeskus

Ammatteja, joissa naisten ja miesten palkkaero on supistunut eniten 2003 – 2009

Ammattiryhmä naisia miehiä palkkaero, % palkkaeron
muutos*, %
Pakkaajat, lajittelijat ym. 3 197 3 214 91,1 9,6
Valvojat ja vartijat 1 579 3 829 92,8 9,4
Toimistonhoitajat 3 322 1 640 79,7 8,7
Sahausprosessinhoitajat 787 2 323 93,9 6,8
Kemianteollisuuden prosessinhoitajat 2 671 5 528 82,8 6,6
Muut toimistotyöntekijät 8 900 2 822 90,8 6,5
Sihteerit 29 429 1 153 96,1 6,2
Erikoismyyjät 8 225 12 484 82,3 6,2
Tietotekniikan tukihenkilöt, operaattorit ym. 5 441 14 694 94,1 5,5
Erikoislääkärit ja osastonlääkärit 1 774 1 344 89,0 5,1
Taulukkoon on valittu palkansaajarakenteen muutoksen vaikutuksen pienentämiseksi
sellaisia ammatteja, joissa sekä naisia ja miehiä on vähintään 500 palkansaajaa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 6.9.2011