Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia
- Suomalaisilla nuorilla on erittäin hyvät tiedot yhteiskunnasta
- Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta
- Suomalaiset nuoret eivät tunnista omaa tietämystään
- Nuoret aikovat äänestää, mutta aktiivinen poliittinen osallistuminen ei kiinnosta
- Suomalaiset nuoret luottavat instituutioihin
- Tytöt puolustavat etnisten ryhmien oikeuksia enemmän kuin pojat
- Johtuuko suomalaisten nuorten passiivisuus iästä vai kansallisesta mentaliteetista?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tytöt puolustavat etnisten ryhmien oikeuksia enemmän kuin pojat
Suurin osa ICCS-tutkimukseen osallistuneiden maiden nuorista pitää sukupuolten tasa-arvoa tärkeänä, ja kaikissa osallistujamaissa tytöt suhtautuvat sukupuolten väliseen tasa-arvoon myönteisemmin kuin pojat. Suomalaisten kuten muidenkin Pohjoismaiden nuorten käsitykset ovat selvästi kansainvälistä keskiarvoa myönteisempiä. Suomalaisten tyttöjen ja poikien väliset näkemyserot ovat suuremmat kuin monissa muissa maissa. Suomalaiset pojat suhtautuvat sukupuolten tasa-arvoon selvästi kielteisemmmin kuin muiden Pohjoismaiden pojat. (Suoninen 2010a, 53.)
Suurin osa ICCS-maiden 14-vuotiaista kannattaa samoja oikeuksia etnisille ryhmille ja maahanmuuttajille kuin maan omille asukkaille. Tyttöjen asenteet ovat myönteisempiä kuin poikien. (Schulz ym. 2010, 97–101.) Etnisiin ryhmiin suhtautumisen ja yhteiskunnallisen tietämyksen välillä on selvä yhteys: mitä paremmat tulokset nuori saa tiedollisessa kokeessa, sitä myönteisemmin hän suhtautuu etnisiin ryhmiin. (Lauglo 2011, 15.) (Kuvio 4.)
Kuvio 4. Nuorten suhtautuminen etnisten ryhmien oikeuksiin eräissä OECD-maissa. 1)
Lähde: Lauglo 2011.
Suomalaiset nuoret asennoituvat etnisten ryhmien ja maahanmuuttajien oikeuksiin keskimääräistä kielteisemmin. Kuitenkin noin 90 prosenttia suomalaisnuorista hyväksyy seuraavat väitteet: "Kaikkien etnisten ryhmien jäsenillä tulisi olla samat oikeudet ja velvollisuudet." ja "Maahanmuuttajilla tulisi olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kyseisen maan asukkailla."
Suomalaiset tytöt suhtautuvat sekä etnisten ryhmien että maahanmuuttajien oikeuksiin selvästi myönteisemmin kuin pojat. Suomessa tyttöjen ja poikien väliset asenne-erot etnisiä ja maahanmuuttajia kohtaan ovat osallistujamaiden suurimmat. (Suoninen 2010b.)
Vuoden 2010 Nuorisobarometrin mukaan suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana muuttunet paljon ja usein kriittisemmiksi. Entistä harvempi tämänikäinen kokee kulttuurisen suvaitsevaisuuden lisääntyneen viime vuosina.
Sen sijaan henkilökohtaisemmissa ja konkreettisemmissa kysymyksissä, jotka koskevat muun muassa maahanmuuttajien halveksimista, maahanmuuttajapuolisoita tai -työnhakijoita, asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. ICCS-tutkimuksen tavoin myös Nuorisobarometrissa saatiin tulos, jonka mukaan naisten asenne maahanmuuttajiin on myönteisempi kuin miesten. (Puolustuskannalla 2010, 89–93.)
Päivitetty 26.9.2011