Käsitteiden kehittäminen kuuluu hyvinvoinnin mittaamiseen
- Moniselitteinen käsite vaatii perusteellisen pohdinnan
- Käsitteistä kysymyksiin
- Silta käsitteiden ja lomakekysymysten välille
- Käsitteiden testaus kuuluu tilastojen lomakesuunnitteluun
- Operationalisoinnin ymmärtäminen tärkeää
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Käsitteistä kysymyksiin
Käsitteellistämisen ja operationalisoinnin prosessissa voidaan erottaa käsite (jota ei voida mitata), latentti konstruktio (jota voidaan mitata vain epäsuorasti), indikaattorit (joita voidaan mitata) ja varsinaiset lomakekysymykset (kuvio 1). Operationalisointi sisältää siis käsitteen yleisen hahmottamisen, käsitteiden välisten suhteiden selvittämisen, käsitteen sisällön osa-alueiden analysoinnin ja sopivien empiiristen indikaattoreiden valinnan (esim. Alkula ym. 1994).
Kuvio 1. Käsitteet, konstruktiot, indikaattorit ja kysymykset.
Lähde: Harkness ym.
Surveytutkimuksessa nämä indikaattorit on käännettävä kysymyksiksi tai kysymyssarjoiksi, jotka esitetään vastaajille. Alkula ym. (mt.) korostavat operationalisoinnin tarkan kuvaamisen tärkeyttä, koska sen avulla mittaaminen tehdään läpinäkyväksi ja sitä on mahdollista arvioida. Operationalisoinnin vaiheiden esittäminen jäsennellysti ja indikaattorien valinnan perustelu helpottaa myös tutkimusaineistojen laajaa käyttöä.
Operationalisointia ei tule sekoittaa operationalismiin, joka on ongelmallinen lähtökohdiltaan. Operationalismi edellyttää, että käsite ja sen mittaamiseen käytetty apuväline samaistetaan täysin. Konstruktiot määritellään niiden operaatioiden kautta, joilla ne mitataan. Lomaketutkimuksessa operationalismi sisältää ajatuksen, että surveykysymys mittaa sitä mitä se näyttää mittaavan. Operationalismi ajoittuu tieteen historiassa 1920–1930-luvuille, mutta sen vaikutukset ovat näkyvissä vieläkin tilastollisissa tutkimusympäristöissä (vrt. Mäkelä 1996).
Käsitteellä tarkoitetaan samanlaisia ilmiöitä tai ominaisuuksia yhdistävää abstraktiota eli sitä mikä niille on yhteistä. Käsitteestä käytetään nimitystä konstruktio, kun halutaan korostaa, että se on käsite, joka on määritelty systemaattisesti tiettyä tilasto- tai tutkimuskäyttöä varten (Hox 1997). Esimerkiksi termit, joita nimitetään jokapäiväisessä puheessa sosiaaliluokaksi, työttömyydeksi tai köyhyydeksi, ovat tilastokäytössä konstruktioita. Silloin ne saavat myös teoreettisen lisämerkityksen. Vaikkakin tämä lisämerkitys on pienempi kuin teoreettisessa tutkimuksessa, niin myös tilastokäsitteellä on aina teoreettinen lisämerkitys. Hoxin mukaan tästä seuraa, ettei puhtaita havaintoja ole, vaan nekin ovat teoriariippuvaisia.
Surveymittauksen yhteydessä tämä tarkoittaa, ettei objektiivisia surveykysymyksiä ole. Sen sijaan on jatkumo teoreettisesta havaittavissa olevaan. Ihmistieteissä käsitteitä ei voi mitata suoraan, koska niiden tarkkaa alaa on vaikea täsmällisesti määritellä. Indikaattorit voivat olla merkitykseltään käsitettä suppeampia tai laajempia tai ne voivat kohdata toisensa vain osittain tai olla täsmälleen samat.
Jotkut käsitteet ovat kuitenkin niin lähellä havainnoitavaa ilmiötä, että niitä voidaan pitää täydellisinä mittareina. Esimerkiksi ihmisen tukan väri tai paino voidaan mitata helposti. Sitä vastoin konstruktiot kuten varallisuus tai ahdistus ovat monimutkaisempia määritellä, ja tuottavat siksi haasteita kysymysten suunnittelijalle. Varallisuus voi tarkoittaa, kuinka paljon henkilö ansaitsee, kuinka paljon hän on säästänyt, mitä hän omistaa tai koko perheen varallisuutta.
Varallisuuden mittarin kehittämisen tärkeä vaihe onkin sen päättäminen, mitä varallisuuden konstruktio tarkoittaa. Ahdistus sisältää samantyyppistä pohdintaa; se voi olla fyysistä tai psyykkistä ja se voi olla lyhytaikaista tai jatkuvaa. Tutkijat määrittelevät ne konstruktiot, joita he haluavat mitata ja laativat niitä mittaavia lomakekysymyksiä. Konstruktion ja vastauksen välisestä yhteydestä voi päätellä, kuinka hyvin kysymyksen suunnittelu on onnistunut (ks. esimerkki tietolaatikosta). Hoxilla on ollut suuri vaikutus siihen, että nykyisissä tilastollisissa metodioppaissa käsitteiden kehittäminen liitetään jo olennaiseksi osaksi surveylomakkeen suunnittelua (vrt. esim. Handbook... 2006).
Päivitetty 12.12.2011