Rekisteristä saadaan luotettava tieto koulutuksesta

  1. Haastattelutiedon perusteella koulutustaso on jonkin verran korkeampi kuin rekisteritiedon perusteella
  2. Monet alemmat korkea-asteen tutkinnot mielletään haastattelussa keskiasteen tutkinnoiksi
  3. Vaikuttaako eri tietolähteiden käyttö tutkimustuloksiin?
  4. Rekisteritieto käytössä jatkossakin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Rekisteritieto käytössä jatkossakin

Rekisteritietoa on suotavaa käyttää jatkossakin aikuiskoulutustutkimuksessa. Tärkeimpänä perusteena on se, että monien tutkintojen luokittelu oikeaan pohjakoulutuksen luokkaan on vastaajille vaikeaa. Vaikeus näkyy erityisesti alimman korkea-asteen ja keskiasteen tutkintojen luokittelussa. Vaikka haastattelutiedon "ei osaa sanoa" -vastausten määrä jäi suhteellisen pieneksi (n=19), on henkilön pohjakoulutus kuitenkin aikuiskoulutustutkimuksessa niin keskeinen taustamuuttuja, että pienikin tiedon laadun heikkous on ongelmallista. Rekisteritietoa käyttämällä tätä ongelmaa ei ole.

Rekisteritiedon puutteena on ajallinen ero rekisteritiedon poiminnan ja haastatteluhetken välillä sekä ulkomailla suoritetut tutkinnot. Näiden vaikutus näyttää kuitenkin olevan varsin vähäinen.

Rekisteritietojen täydentäminen haastattelutiedoilla esimerkiksi rekisteripoiminnan jälkeen valmistuneiden tai ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta ei ole mahdollista. Tämä johtuu siitä, että täyttä varmuutta eri tietolähteiden tuottamien tutkintotietojen erojen syistä ei saada tai tieto on saatavissa liian myöhään. Tiedonsaannin myöhästyminen koskee henkilöitä, jotka ovat valmistuneet rekisteripoiminnan jälkeen. Uusi rekisteripoiminta on usein myöhäistä myös aineiston valmistumisen ja tulosten julkaisemisen näkökulmasta.

_______

Tietolaatikko

Aikuiskoulutustutkimus

 Tilastokeskus on toteuttanut viisi aikuiskoulutukseen osallistumista kartoittavaa tutkimusta. Ensimmäisen osallistumistutkimuksen tiedot kerättiin vuonna 1980. Vuodesta 1990 lähtien tutkimus on tehty noin viiden vuoden välein.

Aikuiskoulutustutkimuksissa on selvitetty aikuisväestön koulutukseen osallistumista, oppimista ja osaamista. Lisäksi on tuotettu tietoa aikuisten opiskelumielipiteistä ja -käsityksistä, koulutushalukkuudesta ja -tarpeesta sekä osallistumisen esteistä ja ehdoista.

Tutkimusten kohdejoukkona on ollut Suomessa asuva aikuisväestö. Aikuisväestöön on jokaisessa tutkimuksessa luettu kaikki 18–64-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Tutkimustiedot perustuvat noin 5 000 henkilön otoksella toteutettuihin käyntihaastatteluihin.

Ensimmäiset aikuiskoulutustutkimukset olivat yhteishankkeita opetusministeriön kanssa, ja ne on toteutettu pääosin ministeriön rahoituksella. Vuoden 2006 tutkimus on lisäksi osa eurooppalaista yhteistyöprojektia, jota koordinoi Euroopan yhteisön tilastovirasto Eurostat.

Tutkintorekisteri on kokonaistilasto, joka sisältää tiedot suomalaisten suorittamista tutkinnoista.

Tutkintorekisterin perustana ovat vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot. Rekisteriä päivitetään vuosittain seuraavasti:

–  Ylioppilastutkinnoista saadaan tiedot ylioppilastutkintolautakunnalta.
    Muista tutkinnoista saadaan tiedot suoraan oppilaitoksilta:
    ammatillisista oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista,
    yliopistoista ja korkeakouluista.
–  THL:n Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin (Terhikki)
    ulkomailla tutkinnon suorittaneet.
–  OKM:n ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamis- ja rinnastamispäätökset.
–  TEM:n työttömien työnhakijoiden rekisterin tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset.
–  Pääesikunnalta puolustusvoimissa tutkinnon suorittaneet.
–  Raja- ja merivartiolaitokselta tutkinnon suorittaneet.
–  VRK:n väestön keskusrekisterin väestönmuutostiedot.

 

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.12.2011