Tietojenkäsittelypalvelut nousivat informaatioalan veturiksi
- Informaatiopalvelut ovat linkittyneitä
- Neljän klusterin arvonlisäyksen kehitys 1995 – 2010
- Kolme neljästä klusterista jo kypsiä
- Tietojenkäsittelyn kansantaloudellinen rooli kasvanut
- Luokitusongelmat vaikeuttavat analyysiä
- Infopalvelut kasvaneet tavaroita voimakkaammin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tietojenkäsittelyn kansantaloudellinen rooli kasvanut
Klustereita voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, mikä on niiden suhteellisen roolin kehitys osana informaatiotalouden ekosysteemiä. Kuviossa 3 on esitetty klustereiden osuus perushintaisesta bkt:sta ja kuviossa 4 osuus työllisyydestä. Kuviot antavat kuvan klusterin reaalisesta kokonaismerkityksestä.
Av-klusterin bkt-osuudella mitattu merkitys kansantaloudessa on 2000-luvulla laskenut (Kuvio 3). Osuus oli vuonna 2010 enää 0,4 prosenttia eli hieman pienempi kuin mainostoiminnalla, joka käyttää paljon av-palveluja.
Kuvio 3. Klusterien osuus bkt:sta 1995 – 2010, %
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Kustannustoiminnan osuus on vaihdellut 0,8 – 1,1 prosentin välillä. Vuonna 2010 osuus oli tasan prosentti.
Televiestinnän bkt-osuus on vaihdellut rajusti. Osuus oli vielä 2004 loppuun saakka selvästi suurempi kuin tietojenkäsittelypalvelujen, mutta on sen jälkeen laskenut alle puoleen tietojenkäsittelypalvelujen osuudesta, joka on klustereista nyt selvästi suurin.
Kaikilla neljällä klusterilla arvonlisäysosuus on selvästi suurempi kuin työllisyysosuus.
Tietojenkäsittelypalvelut työllistävät yksinään enemmän väkeä kuin muut kolme klusteria yhteensä (Kuvio 4). Tietojenkäsittelypalvelut ovat ainoana informaatiopalvelujen ekosysteemin osana myös kasvattaneet työllistävää rooliaan selvästi 1990-luvun puolestavälistä lähtien. Työllisyysosuus oli vuonna 2010 noin 2 prosenttia eli puolet suurempi kuin viestintälaitteiden teollisella valmistuksella.
Kuvio 4. Klusterien osuus työllisistä 1995– 2010, %
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Luultavaa on, että tietojenkäsittelypalvelut ovat myös ainoa klustereista, joka mahdollisesti pystyy myös nostamaan työllisyysosuuttaan tulevaisuudessa – ainakin nykyisten rakenteiden ja näkymien valossa.
Muut informaatiopalvelut vaikuttavat olevan nyt siinä mielessä kypsiä, ettei niiden määrällinen rooli tule enää kasvamaan, vaikka ne laadullisesti muuttuisivatkin. Perinteisellä kustannustoiminnalla ja av-klusterilla on täysi työ yrittää säilyttää edes nykyinen taso. Tilanne voi toki muuttua internetin tuomien uusien laitteiden ja käyttäytymismallien seurauksena. Mehän emme oikeastaan tiedä, olemmeko vasta alussa erityisesti mobiilien verkostojen ja niitä käyttävien palvelujen kehityksessä.
Informaatiopalvelujen ulkomaankauppa tietojenkäsittelypalvelujen varassa |
Informaatiopalveluja viedään Suomesta
ulkomaille aika vaatimattomasti tietoteknisiä palveluja lukuun
ottamatta. Näiden osuus on ollut yli 30 prosenttia maamme koko
palveluviennistä. Vuonna 2010 tietojenkäsittelypalvelujen viennin
arvo oli noin viisi miljardia euroa. Niiden palveluviennin arvo on
ollut selkeästi suurempi kuin tietotekniikkapalvelujen tuonnin
arvo, joka oli viime vuonna vain 1,5 miljardia euroa. Av-palvelujen vienti on pysytellyt viime vuosina noin kolmessa miljoonassa eurossa, kun vastaava tuonti on ollut roimasti suurempaa – tosin viime vuonna tuontikin laski selvästi. Televiestintäpalvelujen tuonti on myös ollut selvästi vientiä suurempaa. Vienti on ollut vain runsaat 100 miljoonaa euroa viime vuosina. |
__________________
Päivitetty 1.11.2011