Työn tekemisen uudet muodot ja tilastot

  1. Kuinka työn teon muotoja luokitellaan?
  2. Työmarkkinoiden koko kuva
  3. Suhteellinen lisäys suurinta marginaaliryhmissä
  4. Jatkuva kokoaikatyö on pitänyt pintansa
  5. Tilastoinnin kehitys jatkuu

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Työmarkkinoiden koko kuva

Työvoimatutkimuksen julkistamissa ammattiasematiedoissa on käytetty suhteellisen karkeaa luokitusta, vaikka tietoa työnteon muodoista olisi periaatteessa ollut saatavissa tarkemminkin. Työllisten joukko on jaettu palkansaajiin (myös työsuhdetyypin mukaan), yrittäjiin, muiden kuin maa-, metsä- ja kalatalouden toimialojen työnantajayrittäjiin sekä näiden muiden toimialojen yksinyrittäjiin. Viimeksi mainittuun ryhmään sisältyvät myös ammatinharjoittajat sekä freelancerit. Yrittäjäperheenjäsenet on niin ikään luokiteltu omaksi ryhmäkseen. Kaikkein marginaalisimpia työnteon muotoja tekeviä vastaajia on ollut työvoimatutkimuksen haastattelussa hyvin vähän, joten tietoja ei ole toistaiseksi pidetty tarpeeksi luotettavina tai relevantteina ainakaan kuukausi- tai neljännesvuositasolla julkaistavaksi.

Me lähdimme tässä artikkelissa tarkastelemaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosiaineistoja vuosilta 2000 ja 2010 hieman toisenlaista ja samalla myös yksityiskohtaisempaa luokittelua käyttäen. Työn epätyypillisyyden kuvaus on toistaiseksi ollut palkansaajien määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden osuuden seuraamista. Valitsimme tästä poikkeavan tavan ja aloimme tarkastella epätyypillisten palkkatyösuhteiden sekä yrittäjyyden erilaisten muotojen osuutta kaikkien työllisten joukossa. Tilastokeskuksen julkaisemien työmarkkinatilastojen ikärajaus on yleensä 15–74 vuotta, mutta me keskityimme 15–64-vuotiaisiin; halusimme rajata joukon ulkopuolelle iäkkäät maatalousyrittäjät ja työnteollaan lähinnä sivutuloja hankkivien eläkeläisten kasvavan joukon (ks. Järnefelt tässä lehdessä).

Luokittelimme työllisten joukon vuosien 2000 ja 2010 aineistoissa seuraavasti: Palkansaajat ryhmittelimme työsuhdetyypin jatkuvuuden ja osa/kokoaikaisuuden perusteella neljään pääryhmään. Ne vastaajat, jotka olivat haastattelussa kertoneet olevansa jotain "muuta", pidimme omana ryhmänä. Arvelemme, että tähän joukkoon kuuluu esimerkiksi apurahalla työskenteleviä. Tässä tapauksessa ryhmän koko pienenee vuodesta 2011 eteenpäin, kun apurahansaajat erotetaan omaksi ryhmäkseen. Teimme jaottelussamme myös eron yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajien/freelancerien kesken. Maatalousyrittäjät, työnantajayrittäjät sekä yrittäjäperheenjäsenet luokittelimme työvoimatutkimuksen nykyistä käytäntöä noudattaen.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.12.2011