Eläkeikätavoite on saavutettavissa

  1. Ikääntyneiden työssäolo vahvassa kasvussa
  2. Ketkä jatkavat 60 ikävuoden jälkeen?
  3. Yli 60-vuotiaiden toimialarakenne poikkeaa nuoremmista
  4. Koulutustaso vaikuttaa työuran pituuteen
  5. Iäkkäillä vähän sairauspoissaoloja
  6. Millainen työ pitää työssä?
  7. Iäkkäiksi työssä pysyneet tyytyväisiä työn eri osatekijöihin
  8. Työaikajoustoja käytössä
  9. Iäkkäiden työ motivoi
  10. Myös työyhteisö vaikuttaa motivaatioon
  11. Työssä jatkamiseen voidaan vaikuttaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Ketkä jatkavat 60 ikävuoden jälkeen?

Keitä nämä työssä jatkajat sitten ovat? Tätä kysymystä on Tilastokeskuksen aineistojen avulla pohdittu jo aiemminkin (Lehto 2004; Lehto & Sutela 2010).

Muutokset työssä jatkamisessa liittyvät selvimmin koulutusrakenteen muutokseen, joka näkyy myös vanhimpien ikäluokkien koulutustason kohoamisena. Koulutus tuskin sinänsä nostaa eläkkeellesiirtymisikää, mutta mitä koulutetummasta työntekijästä on kyse, sitä kiinnostavammaksi tai fyysisesti vähemmän rasittaviksi työt ilmeisesti koetaan. Tällaisissa töissä jaksaa jatkaa pidempään.

Yli 60-vuotiaiden työssä jatkavien rakenteellisia piirteitä voidaan kuvata hyvin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen avulla. Työvoimatutkimuksen tilasto perustuu kuukausittaiseen 12 000 hengen otostutkimukseen.

Tuorein koulutusrakennetta kuvaava työvoimatilasto on vuodelta 2010. Koulutustaso on sen mukaan vanhimpien työntekijöiden joukossa selvästi korkeampi kuin samanikäisessä väestössä keskimäärin. Korkean asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 60–64-vuotiaiden työllisten joukossa on 38 prosenttia, mutta koko 60–64-vuotiaassa väestössä 28 prosenttia. Vastaavat osuudet 65–69-vuotiaiden joukossa ovat 37 ja 26 prosenttia.

Vuoden 2010 tilaston mukaan 27 prosenttia 60–64-vuotiaista työllisistä oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen, kun osuus kaikista tuon ikäisistä oli 36 prosenttia. 65–69-vuotiaiden joukossa vastaavat osuudet ovat 35 ja 45 prosenttia. Korkeampi koulutustaso vaikuttaa siis selvästi työssä jatkamiseen työuraa pidentävästi. Saman on todennut myös Noora Järnefelt (2010) työssäkäyntitilaston aineistoon perustuvassa väitöskirjassaan.

Koulutusrakenteessa tapahtunutta muutosta voidaan havainnollistaa työvoimatutkimuksen viime vuosia koskevien tilastojen avulla. Kuvio 3 näyttää työssä olevien 55–64-vuotiaiden koulutusrakenteen viimeksi kuluneiden 15 vuoden ajalta. Vain perusasteen suorittaneiden osuus on tänä aikana laskenut 53 prosentista 24 prosenttiin eli enemmän kuin puolittunut.

Kuviosta 3 näkyy myös se, että yhä useammalla ikääntyneellä työntekijällä on korkean asteen tutkinto: osuus on kasvanut 15 vuodessa 24 prosentista 38 prosenttiin. Koska korkean asteen tutkinnot kaikkein selvimmin lisäävät työssä jatkamista yli 60-vuotiaana, on mitä ilmeisintä, että eläkkeellesiirtymisiät nousevat jatkossa jo pelkästään tämän kehityksen seurauksena.

Kuvio 3. Työllisten 55–64-vuotiaiden koulutusrakenne vuosina 1995–2010. Prosenttia.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 4.6.2012