Kunnilta odotetaan aktiivisia otteita päästöjen vähentämiseksi
- Kuntapäättäjillä merkittävä rooli
- Tilastokeskus allokoi kuntien päästöt aktiviteettitietojen perusteella
- Kartoittamisella alkuun päästöjen vähentämisen tiellä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tilastokeskus allokoi kuntien päästöt aktiviteettitietojen perusteella
Suomen kasvihuonekaasupäästöjen inventaarioyksikkö Tilastokeskuksessa julkisti alueellisia päästötietoja päästökaupan ulkopuolisista päästöistä ensimmäistä kertaa keväällä 2012. Päästöt on laskettu tuotantoperusteisesta näkökulmasta mahdollisimman yhdenmukaisin menetelmin kansallisen kasvihuonekaasupäästöjen inventaarion kanssa ja ne kattavat kaikki Manner-Suomen kunnat.
Laskentamenetelmien kehittäminen tehtiin tiiviissä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Laskentamenetelmässä kansalliset päästötiedot on allokoitu kunnille ns. aktiviteettitietojen perusteella. Menetelmät vaihtelevat eri päästölähdeluokkien välillä ja tämän seurauksena laskentatulosten tarkkuuskin vaihtelee päästölähdeluokittain.
Energiasektorin ja teollisuuden prosessiperäisten päästöarvioiden voidaan ajatella kuvaavan todellisuutta varsin tarkasti, koska tiedot perustuvat laitoskohtaisiin tietoihin. Laitoskohtaisia tietoja ei kuitenkaan ole saatavilla teollisuuden prosesseissa hyödynnettävien F-kaasujen (fluoratut hiilivedyt) käytön osalta, joten päästöt on jaettu alueille väestön keskiväkiluvun mukaan.
Kotimaan liikenteen laskentamenetelmätkin vaihtelevat liikennemuodoittain. Tieliikenteen osalta laskenta perustuu Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tieliikenteen laskentamalliin. Mallissa on huomioitu liikennevolyymit eri teillä ja näin ollen laskennan tarkkuutta voidaan pitää hyvänä. Tieliikenteen päästöjen allokointi ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Ongelmalliseksi tieliikenteen päästötietojen hyödyntämisen tekee läpikulkuliikenne. Kunnille, joiden läpi kulkee valtaväyliä allokoituu päästöjä läpikulkuliikenteestä.
Kotimaan lentoliikenteen osalta päästöt on allokoitu lentoasemakohtaisesti Finavian liikennetilastojen toteutuneiden nousujen ja laskujen perusteella.
Rautatie- ja laivaliikenteen päästöt on allokoitu kunnille Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämällä menetelmällä, jossa päästöt allokoituvat rataverkoston ja kuntien vesipinta-alojen perusteella kunnille kuntakohtaisten päästökerrointen avulla. Päästökertoimet perustuvat rataverkoston osuuksiin ja vesiliikenteen osalta liikennöiviin alustyyppeihin. Myös työkoneiden päästöjen laskennassa on hyödynnetty SYKE:n kuntakohtaisia päästökertoimia.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta (TIKE) saatujen kuntakohtaisten eläinmäärä- ja maatalousmaan pinta-alatietojen perusteella on voitu jakaa kotieläinten ruoansulatuksen ja lannan käsittelyn sekä maatalousmaan päästöt kunnittain. Näiden tietojen voidaan ajatella kuvaavan todellisuutta varsin tarkasti.
Jätehuollon päästöjen laskennassa on hyödynnetty tietoja kuntakohtaisista jätemääristä, kaatopaikkakaasun talteenotosta, kompostoinnista ja jätevesistä. Kaatopaikkakaasun talteenottotiedot perustuvat Itä-Suomen yliopiston biokaasulaitosrekisteriin ja jäte- ja jätevesimäärät sekä kompostointitiedot Suomen ympäristökeskuksen tietoihin.
Kuten edellä esitetty menetelmän kuvaus osoittaa, alueellisten päästötietojen laskenta ei ole ongelmatonta. Tämän seurauksena laskentamenetelmän kehitystyö Tilastokeskuksessa ei päättynyt ensimmäiseen tilastojulkistukseen, vaan tiedon lisääntyessä laskennan tarkentamista jatketaan yhteistyössä muiden asiantuntijalaitosten kanssa.
Julkistetut tiedot koskevat päästökauppasektorin ulkopuolisia päästöjä ja ne on julkistettu Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ohjeistusten mukaisissa päästölähdeluokissa. Päästölaskennan tulokset tukevat yleistä käsitystä päästöjen jakaumasta.
Kartassa on esitetty vuoden 2010 päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen kunnittain.
Päivitetty 20.9.2012