Varallisuuden huomioon ottaminen tarkentaa tietoa köyhyydestä
- Mitä on tilastoitu köyhyys?
- Varallisuus osana köyhyysindikaattoria
- Varallisuuden liittäminen tuloköyhyyslaskelmiin pienentää köyhyysastetta 13 prosentista 5−9 prosenttiin
- Varallisuus sekä köyhyys- ja syrjäytymisriski
- Köyhyyden profiilin muutokset
- Varallisuus kansainvälisissä köyhyystarkasteluissa
- Ainutlaatuinen aineisto mahdollisti laskelmat
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Varallisuuden liittäminen tuloköyhyyslaskelmiin pienentää köyhyysastetta 13 prosentista 5−9 prosenttiin
Vähävaraisten osuus väestöstä siis vaihtelee huomattavasti sen mukaan, mitä varallisuuskäsitettä käytetään ja mikä raja valitaan. Tämä heijastaa varallisuuden epätasaista jakautumista. On kuitenkin huomattava, että tarkoituksena on käyttää vähävaraisuuden indikaattoria vain täydentämään muita köyhyysmittareita. Moniulotteiset köyhyysmittarit vaikuttavat olevan huomattavasti vähemmän herkkiä varallisuuskäsitteelle ja ajanjakson pituudelle kuin vähävaraisten väestöosuus. Kun esimerkiksi tuloköyhyys ja varallisuus yhdistetään kaksoisehdoksi (d=2, k=2), on vaihtelu indikaattoreissa rajatumpaa (taulukko 4). Yhden kuukauden rajalla ja koko nettovarallisuus mukaan lukien 3,8 prosenttia väestöstä oli tulo- ja varallisuusköyhiä vuonna 2009. Vastaavasti vain likvidi rahoitusvarallisuus huomioiden osuus oli 5,7 prosenttia.
Taulukko 4. Tulo- ja varallisuusköyhien osuus eri varallisuuskäsitteillä ja puskuriajanjaksoilla vuonna 2009. Prosenttia henkilöistä. Tulokäsite: käytettävissä olevat rahatulot.
| Puskuriajanjakson pituus kuukausina | |||||
| Varallisuuskäsite | 1 | 3 | 6 | 9 | 12 |
| Likvidi rahoitusvarallisuus | 5,7 | 8,6 | 10,3 | 11,0 | 11,5 |
| Likvidi rahoitusvarallisuus + vapaaehtoiset yksilölliset eläkkeet | 5,4 | 8,4 | 10,1 | 10,8 | 11,4 |
| Nettovarallisuus pl. oma asunto | 4,5 | 7,0 | 8,8 | 9,7 | 10,3 |
| Nettovarallisuus | 3,8 | 5,3 | 6,3 | 6,8 | 7,1 |
Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilaston vuoden 2009 perusaineisto (tulonjakotilasto, EU-SILC, varallisuustutkimus).
Kuviossa 1 on verrattu tuloköyhyyttä ja resurssien kaksoisehdon täyttävien osuutta väestöstä sosioekonomisen ryhmän mukaan kolmella eri varallisuuskäsitteellä ja kolmen kuukauden rajalla. Vain tulojen perusteella arvioituna 13,1 prosenttia väestöstä alitti köyhyysrajan vuonna 2009; jos varallisuus otetaan huomioon, osuus alenee 5−9 prosentin välille. Kaikkien väestöryhmien köyhyysasteet alenevat, mutta suhteellisesti enemmän eläkeläisillä ja yrittäjillä. Edelleen suhteellisesti tarkasteltuna tulot ja varallisuuden yhdistävä mittari identifioi selvemmin työttömät ja opiskelijat köyhinä väestöryhminä.
Kuvio 1. Tulo- ja varallisuusköyhät sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009. Prosenttia henkilöistä. Tulokäsite: käytettävissä olevat rahatulot.
Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilaston vuoden 2009 perusaineisto (tulonjakotilasto, EU-SILC, varallisuustutkimus).
Jos asuntovarallisuus otetaan huomioon, on pienituloisten ja vähävaraisten osuus aina alhaisempi kuin muita köyhyysmääritelmiä käytettäessä. Omasta asunnosta saatava tuotto voitaisiin laskea tuloihin ns. omistusasujien laskennallisen asuntotulon kautta. Tässä on kuitenkin pitäydytty kansainvälisten käytäntöjen mukaan rahatulojen käsitteeseen. Muun varallisuuden tuotto on mukana, sillä tulot sisältävät mm. osinko-, korko- ja vuokratulot.
Päivitetty 10.12.2012