Osatyökykyisillä on työhaluja terveysongelmista huolimatta

  1. Lähes viidenneksellä terveydentilasta johtuvia työrajoitteita
  2. Terveysongelmat rajoittavat erityisesti ei-työllisten työmahdollisuuksia
  3. Joustot helpottaisivat työntekoa
  4. Muut kuin terveysrajoitteet ovat yleisimmin työtilaisuuksien ja kokemuksen puutetta
  5. Osa-aikatyö sopisi kuntoutujalle
  6. Työllisten ja työttömien arvio omasta työkyvystään on samankaltainen
  7. Työrajoitteita voidaan ennaltaehkäistä, mutta niiden kanssa on myös tultava toimeen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Työrajoitteita voidaan ennaltaehkäistä, mutta niiden kanssa on myös tultava toimeen

Enemmistö ei-työllisistä terveysongelmasta kärsivistä kokee, että vaivalla on merkitystä ansiotyöhön pääsemisessä. Tukitoimet eivät auta kaikkia työllistymään, mutta merkittävän monelle työelämän joustot tai apuvälineet olisivat työhön pääsyn avainkysymys. Suurin ei-työllisten ongelma työmarkkinoilla on kuitenkin yhä työtilaisuuksien puute. Varsinkin nuoret kokevat myös koulutuksen ja kokemuksen puutteen rajoittavan ansiotyön saamista.

Sairauksien aiheuttamien työrajoitteiden vähentäminen on haastava tehtävä mm. sen vuoksi, että eri sairaudet heikentävät työkykyä eri tavoin. Kuitenkin puolella työikäisestä väestöstä vakavin tai haittaavin terveysongelma on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Huomion kohdistaminen ennaltaehkäisevästi niihin vähentää tuntuvasti myös työrajoitteita.

Aina terveysongelmia ei voi kuitenkaan voittaa eikä vammautumisen riskiä voi poistaa kokonaan, vaan terveysongelmat ovat pysyvästi läsnä myös työelämässä. Sellaisessa tilanteessa esimerkiksi osa-aikatyö antaisi monien mielestä mielekkään tavan jatkaa työelämässä tai päästä uudelleen kiinni siihen – ilman pelkoa vammaiseksi leimaantumisesta.

 

Tilastokeskuksen tutkimukseen "Työllisyys ja työkyky" tehtiin noin 18 000 haastattelua pysyvästi maassa asuville 15−64-vuotiaille. Painotettuna vastaukset edustavat hyvin työikäisen väestön tilaa.

Terveysongelmaksi määriteltiin vaiva tai sairaus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta tai on toistuva. Lyhytaikaiset sairaudet jäivät siis tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Sairauden ei tarvinnut olla lääkärin toteama. Mukaan tuli ottaa myös ne sairaudet, jotka pysyvät hallinnassa lääkkeillä. Haastateltavilta tiedusteltiin kuuttatoista eri sairausryhmää.

Mikäli vastaajalla oli yksi pitkäaikainen tai toistuva terveysongelma, se luokiteltiin automaattisesti vakavimmaksi. Jos pitkäaikaisia vaivoja oli kaksi tai enemmän, vakavin tai eniten haittaava sairaus pyydettiin nimeämään. Toimintarajoitteilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lähinnä aistitoimintojen ja fyysisten toimintojen rajoittuneisuutta.

Jos vastaajalla oli pitkäaikaisia sairauksia, kysyttiin, aiheutuuko niistä eräitä työrajoitteita ja onko työpaikalla tehty erityisjärjestelyjä työnteon helpottamiseksi. Ei-työllisiltä tiedusteltiin lisäksi halukkuutta tehdä töitä terveysongelmista huolimatta.

Kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa siihen, kuinka halukkaita eri kansallisuuksia edustavat vastaajat ovat kertomaan terveyshaitoistaan. Kun terveysongelmia tai vajaakykyisyyttä mitataan itse ilmoitettuna, niin Suomi on Euroopan kärkimaita. (Eurostat 2003; OECD 2010). Suomalaiset siis kertovat tunnollisesti rajoitteistaan.

Lähteet:

Eurostat 2003. Statistics in focus. Population and social conditions. Theme 3–26/2003. Eurostat.

Euroopan komissio 2010. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan.

ICF 2004. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.

OECD 2010. Sickness, Disability and Work: Breaking the Barriers. A Synthesis of findings across OECD countries.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2011. Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 31/2011.

Kehitysvamma-alan verkkopalvelu. http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus.html.

WHO 2012. Disability and health. http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs352/en/.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.3.2013