Perheen tulotaso ei vaikuta merkittävästi lasten ajankäyttöön
- Lapset ovat oman ajankäyttönsä parhaita asiantuntijoita
- Perheen tulotaso vaikuttaa lasten kotitaloustöiden määrään
- Pienituloisten perheiden lapset lukevat muita enemmän
- Perheen tulotaso ei vaikuta lasten kirjastokäynteihin
- Lasten ajankäytössä on vielä paljon tutkittavaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Perheen tulotaso ei vaikuta lasten kirjastokäynteihin
Monet lasten harrastukset eivät ole jokapäiväisiä toimintoja, joten niistä ei ole päivittäin tietoa tutkimuspäiväkirjoissa. Sen vuoksi analysoimme lasten kulttuuriharrastuksia haastattelutietojen avulla, jolloin voimme kartoittaa lasten vapaa-aikaa vuorokautta pidemmältä ajanjaksolta. Tiedot perustuvat 513 lapsen haastatteluihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että perheen tulotasolla on selvä yhteys siihen, miten lapset vapaa-aikaansa viettävät (esim. Hakovirta & Rantalaiho 2012).
Taulukossa 2 on tietoja siitä, kuinka suuri osuus eri tuloluokkiin kuuluvien perheiden lapsista on käynyt vapaa-ajan kulttuuritapahtumissa 12 kuukauden aikana. Niin elokuvissa, tanssiesityksissä, konserteissa, kirjastossa kuin taidenäyttelyissäkin vuoden aikana käyneiden osuus kasvaa tulojen mukaan.
Taulukko 2. 10–17-vuotiaiden lasten kulttuuri- ja huvitilaisuuksissa käyminen tuloluokan mukaan vuosina 2009–2010. Prosenttia.
Käynyt 12 kuukauden aikana | Pienituloiset | Keskituloiset | Suurituloiset |
Elokuvissa | 77 | 82 | 88 |
Teatterissa | 38 | 46 | 36 |
Tanssiesityksessä | 25 | 28 | 34 |
Konsertissa | 44 | 52 | 64 |
Taidenäyttelyssä tai taidemuseossa | 51 | 52 | 57 |
Muussa museossa | 53 | 47 | 46 |
Kirjastossa | 92 | 93 | 95 |
Katsomassa urheilukilpailuja | 53 | 61 | 59 |
Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.
Suurituloisten perheiden lapsista 88 prosenttia on käynyt elokuvissa 12 kuukauden sisällä, kun keskituloisista elokuvissa on käynyt 82 ja pienituloisista 77 prosenttia. Konsertissa on vuoden aikana käynyt 64 prosenttia suurituloisten perheiden lapsista, mutta pienituloisten lapsista 44 prosenttia. Teatterissa tai urheilukilpailuissa käyneiden osuudet sen sijaan ovat suurimmat keskituloisten perheiden lasten joukossa. Pienituloisten perheiden lapset taas ovat muita yleisemmin käyneet museossa vuoden aikana. Yli 90 prosenttia lapsista on käynyt kirjastossa vuoden sisällä, eikä tuloluokkien välillä ollut tässä merkittäviä eroja.
Soittaminen ja kuvataiteet ovat lasten yleisimmät kulttuuriharrastukset (taulukko 3), ja harrastamisen yleisyys vaihtelee tuloluokittain. Soittimen soittaminen on yleisintä suurituloisten perheiden lapsilla: 39 prosenttia soittaa jotain soitinta. Keskituloisten lapsilla soittavien osuus on 36 ja pienituloisten lapsilla 29 prosenttia. Pienituloisten perheiden lasten yleisin kulttuuriharrastus on kuvataide kuten piirtäminen tai maalaaminen. Pienituloisten lapsista 38 prosenttia harrastaa kuvataiteita ja suurituloisten perheiden lapsista 29 prosenttia. Pienituloisten perheiden lapset myös kuuluivat useammin harrastajateatteriin tai näytelmäkerhoon kuin keskituloisten tai suurituloisten lapset. Valokuvaus harrastuksena sen sijaan on yleisempi keski- ja suurituloisten kuin pienituloisten perheiden lapsilla.
Taulukko 3. 10–17-vuotiaiden lasten kulttuuriharrastukset tuloluokan mukaan vuosina 2009–2010. Prosenttia.
Pienituloiset | Keskituloiset | Suurituloiset | |
Soittaa nykyisin jotain soitinta | 29 | 36 | 39 |
Harrastaa laulamista | 11 | 14 | 7 |
Kuuluu johonkin näytelmäkerhoon tai harrastajateatteriin | 9 | 4 | 3 |
Harrastaa piirtämistä, maalaamista, posliininmaalausta, kuvanveistoa | 38 | 31 | 29 |
Harrastaa valokuvausta | 13 | 20 | 21 |
Päivitetty 11.3.2013