Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla

  1. Työttömyysasteen pohjalta tehdään usein liian yksioikoisia päätelmiä
  2. Suomessa talouskriisistä toipuminen on jo alkanut
  3. Yli puolet Suomen nuorista työttömistä on opiskelijoita
  4. Suomessa nuorten piilotyöttömyys on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin
  5. Suomessa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä
  6. Työttömyysaste ei kuvaa nuorten syrjäytymistä
  7. Missä nuorisotyöttömyys on vakavinta?
  8. Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä melko vähällä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Suomessa talouskriisistä toipuminen on jo alkanut

Suomessa nuorten työttömyysaste pysytteli aina vuoteen 2010 asti hieman EU:n keskiarvon yläpuolella. Kun muissa EU-maissa talouskriisin vaikutukset levisivät edelleen, vuonna 2011 Suomessa tilanne kääntyi jo parempaan suuntaan ja nuorten työttömyysaste laski EU-keskiarvon alapuolelle (kuvio 2). Vuonna 2012 nuorisotyöttömyys lisääntyi EU-maissa (23 %), mutta vähentyi Suomessa (19 %).

Talouskriisi vaikutti nuorten työttömyyteen tuntuvammin kuin muuhun väestöön niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa (ks. myös Heikki Räisäsen artikkeli tässä numerossa). Vuosina 2008–2009 nuorisotyöttömyys lisääntyi viidellä prosenttiyksiköllä 21,5 prosenttiin, kun muun väestön työttömyys kasvoi puolitoista prosenttiyksikköä (kuvio 2).

Kuvio 2. 15–24-vuotiaiden ja 25–74-vuotiaiden työttömyysaste Suomessa ja EU:ssa vuosina 2002–2012. Vuosikeskiarvo.*

* Varusmiespalveluksessa olevat eivät ole mukana.

Lähde: Eurostat 2013.

Nuorten työttömyysaste oli samalla runsaan 20 prosentin tasolla myös vuosina 1999–2005. Sen sijaan juuri ennen talouskriisiä vuosina 2007–2008 nuorten työttömyysaste oli 16,5 prosenttia; tällöin nuorisotyöttömyys oli alimmillaan sitten vuoden 1991.

Nuorten työttömyysaste on lähes aina muuta väestöä korkeampi, ja suhdanteet vaikuttavat siihen jyrkemmin kuin vanhempien ikäryhmien työttömyyteen. Syynä on se, että huonojen aikojen koittaessa yritykset lopettavat ensimmäisenä määräaikaiset työsopimukset, joissa on usein nuoria (Hämäläinen & Hämäläinen 2012). Vuoden 2009 notkahdus oli kuitenkin myös nuorille pienempi sokki kuin 1990-luvun lama, jolloin nuorisotyöttömyys kasvoi 34 prosenttiin (Keinänen & Sinivuori 2010). Nuorisotyöttömyys on kuitenkin edelleen varsin korkea, noin 20 prosenttia.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.3.2013