Julkaistu: 7.6.2013

Mitä on tapahtunut eurooppalaisten palkoille?

  1. Ennen kriisiä suomalaisen palkansaajan ostovoima oli Euroopan keskitasoa
  2. Eurooppalaisten ansiot talouskriisissä
  3. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisen palkansaajan asema on parantunut myös eräissä palkansaajaryhmissä
  4. Kuvio 5. Teollisuuden työntekijöiden tuntiansiot vuosina 2006 ja 2010. Euroa tunnissa
  5. Talouskriisin vaikutukset palkkoihin ilmenevät tulevina vuosina

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Talouskriisin vaikutukset palkkoihin ilmenevät tulevina vuosina

Suomalaisen palkansaajan asema eurooppalaisittain tarkasteltuna on parantunut talous- kriisin aikana. Vuonna 2010 suomalaisten palkansaajien tuntiansiot olivat 37 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat, kun vuonna 2006 ero oli 16 prosenttia. Suomen korkea hintataso alentaa palkansaajien suhteellista ostovoimaa, mutta myös ostovoimapariteetein ero Euroopan keskiarvoon on kasvanut suomalaisten hyväksi 16 prosenttiyksikköä. Suhteessa Saksaan suomalaisen palkansaajan asema on parantunut merkittävästi ja palvelualalla palkansaajat ovat menneet jopa ohi saksalaisesta kollegastaan.

On muistettava, että artikkelin tarkastelut on suoritettu vuoden 2010 aineistoilla. Vuosina 2011 ja 2012 palkansaajien ansioiden kehitys suhteessa hintatason kehitykseen on ollut Suomessa melko vaatimatonta. Vuonna 2011 oltiin jopa tilanteessa, missä hintojen nousu ylitti ansioiden nousun. (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot aikavälillä 2005/1–2012/3. Vuosimuutosprosentti

Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2000=100.

Artikkelin kirjoitushetkellä Eurostat tai muut kansainväliset organisaatiot eivät olleet julkaisseet vuoden 2010 jälkeisiä tietoja ansioista. Joidenkin maiden osalta ansiokehitystä on voitu päätellä kansallisten lähteiden kautta. Esimerkiksi Ruotsissa ansiot nousivat vuosina 2010−2012 yksityisellä sektorilla reilut viisi prosenttia (Statistiska centralbyrån). Saksassa ansiot nousivat samalla aikavälillä myös viisi prosenttia (Statistisches Bundesamt 2012). Italiassa ansiokehitys samalla ajanjaksolla oli arviolta 3,5 prosenttia (Istituto nazionale di statistica 2012) ja Puolassa yli yhdeksän prosenttia (Główny Urząd Statystyczny 2012). Suomessa vastaavalla aikavälillä ansiot nousivat ennakkotietojen mukaan arviol- ta runsaat kuusi prosenttia.

Suomalaisen palkansaajan palkkataso näyttää parantuneen vuosien 2006 ja 2010 välillä suhteessa eurooppalaiseen kollegaan. Ansioiden kehitystä Suomessa ei ole vauhdittanut vain tietyn palkansaajaryhmän ansioiden nousu, vaan ansiot ovat kehittyneet suotuisasti lähes kaikissa palkansaajaryhmissä. Palkansaajien palkkaerot ovat näin säilyneet eurooppalaisittain matalalla tasolla ja matalapalkkaisten palkansaajien määrä on tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa EU-maiden pienimpiä (Eurostat 2012). Vuoden 2011 ja 2012 ansioiden kehitystä ei ole vielä kootusti tilastoitu Euroopan tasolla, mutta esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna ansioiden kehitys on Suomessa ollut suunnilleen samansuuruista.

Vuoteen 2010 mennessä palkat eivät juurikaan laskeneet EU-maissa. Lyhyellä aikavälillä talouskriisin seuraukset ilmenevät luultavammin työttömien määrän kasvuna. Palkankorotukset on yleensä sidottu pidemmille ajanjaksoille ja kriisin mahdolliset vaikutukset palkkatasoon tullaan näkemään huomattavasti pidemmällä viiveellä. Näin ehkä myös Suomessa, kun viime aikoina on keskusteltu mahdollisista palkkojen nollakorotuksista tuleville vuosille.

Ostovoimakorjatut ansiotiedot saadaan jakamalla maakohtaiset bruttoansiot yksityisen kulutuksen ostovoimapariteeteilla. Eurostat suorittaa laskelmat ja julkaisee ansiotiedot euromääräisinä ja ostovoimapariteetein korjattuna. Tässä artikkelissa ostovoimasta puhuttaessa viitataan Eurostatin laskemiin ostovoimapariteeteilla korjattuihin ansiotietoihin. Ansioverotuksen eroja ei ole tässä otettu huomioon.
Ostovoimapariteetti: Maidenvälisten hinta- vertailujen kautta lasketaan valuuttojen väliset arvosuhteet, ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetti ei yleensä ole sama kuin todellinen valuuttakurssi. Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.

Lähteet:

Eurostat 2012. Statistics in focus – Issue number 48/2012.

Eurostat. Structure of Earnings Survey. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/ labour_market/earnings.

Główny Urząd Statystyczny (GUS) 2012. Employment, Wages and Salaries in National Econ- omy in I—III Quarters of 2012.

Istituto nazionale di statistica (Istat) 2012. Press release 11.12.2012.

Statistisches Bundesamt (Destatis) 2012. Press release 456 / 2012-12-21.

Statistiska centralbyrån (SCB). Konjunkturstatistik, Lönestrukturstatistik.

Tilastokeskus. Ansiotasoindeksi 2000=100. http://tilastokeskus.fi/til/ati/index.html.

_______

1 Palkkaero on laskettu maittain kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioiden 9. desiilin ylärajan ja 1. desiilin ylärajan suhteena.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 7.6.2013