Julkaistu: 3.6.2013

Talouskriisi on kohdellut lempeästi suomalaisten asumista

  1. Asuntojen hinnat ovat laskeneet kriisimaissa
  2. Euroopassa finanssikriisi, suomalaisilla asunto-markkinoilla menee hyvin
  3. Vuokralaisten asumiskustannukset ovat nousseet enemmän kuin yleinen hintataso
  4. Ensiasunnon ostajien asema on hyvä
  5. Minkä koroissa säästät, sen hinnassa maksat
  6. Vanhoilla velallisilla kissanpäivät

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Vanhoilla velallisilla kissanpäivät

Markkinakorkojen lasku on lisännyt huomattavasti vanhojen asuntovelallisten käytettävissä olevia tuloja. Kun vanhasta 100 000 euron lainasta maksettiin loppukesällä 2008 korkoja vuodessa verovähennysten jälkeen noin 4 000 euroa, niin vuonna 2013 korkomenot samasta lainasta ovat 700 euroa vuodessa. Kuukaudessa säästö on nettona yli 270 euroa. Vastaavaan käytettävissä olevien tulojen lisäykseen palkankorotuksella tarvittaisiin keskituloisella vajaan viidentoista prosentin palkankorotus. Lisäksi 2000-luvun alkuvuosina suosittiin isoissa lainoissa jopa 25−30 vuoden pituisia lainoja.

Omistusasunnossa asuvista kotitalouksista merkittävällä osalla ei ole asuntolainoja. Näiden kotitalouksien osalta finanssikriisi ei ole näkynyt asumismenojen osalta juuri laisinkaan. Omaisuuden arvo on noussut mutta toisaalta asunnon hoitovastike on entistä suurempi.

Oman asunnon hoitokulut ovat nousseet inflaatiota nopeammin jo useita vuosia. Korjauskuluihin, lämmitykseen, palkkoihin ja veroihin kuluu taloyhtiöillä ja omakotitaloasukkailla entistä enemmän rahaa. Asuntokanta vanhenee ja peruskorjaustarve kasvaa koko ajan. Pelkän putkiremontin kustannus saattaa olla pääkaupunkiseudun 75 neliön asunnossa 50 000 euroa. Energian maailmanmarkkina- hinnat ovat nousseet viime vuosina ja lisäksi energiaveroja on nostettu. Talojen lämmöneristysvaatimusten tiukkeneminen ei ole tuonut säästöjä niin paljon, että kasvavat kustannukset olisi peitetty. Myös palkat ja kiinteistövero ovat nousseet selvästi keskimääräistä hintatasoa nopeammin. Yksittäisen asukkaan mahdollisuudet säästöihin ovat rajalliset.

Finanssikriisiin näillä asumisen kustannusten nousuilla on yhteys lähinnä valtion verotulojen korotuspaineiden kautta. Finanssikriisin seurauksena valtio on saanut vähemmän tuloveroja. Koska eduskunta ei ole halunnut nostaa tuloveroja eikä budjetin merkittävistä leikkauksista ole päästy yksimielisyyteen, on ainoaksi keinoksi jäänyt paikata budjetin alijäämää arvonlisäveron, energiaverojen sekä kiinteistöveron korotuksilla. Nämä kaikki lisäävät asumismenoja riippumatta asumismuodosta.

Hoitovastikkeet ovat nousseet selvästi nopeammin kuin asuntojen hinnat tai vuokrat vuosina 2008−2012. Vastikkeita ovat nostaneet kasvaneet korjauskulut, energian maailmanmarkkinahintojen nousu, energiaverojen korotukset, kiinteistövero sekä palkkojen nousu. (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Osakehuoneistojen hoitovastikkeiden, asuntojen hintojen ja vuokrien kehitys vuosina 2008−2012. Vuosi 2008=100

Lähde: Tilastokeskus.

Euroopassa on finanssikriisi, talous taantuu ja työttömyys lisääntyy. Suomessa talouden kehitys polkee paikoillaan, mutta asuntomarkkinoilla menee hyvin. Asuntojen reaalihinnat ovat hienoisessa laskussa, asuntolainojen korot ovat alhaiset, lainan saatavuus on melko hyvä, asuntokauppa käy ja kaiken lisäksi työllisyys on korkealla tasolla. Negatiivisina piirteinä ovat vuokra-asuntojen tarjonnan vähäisyys ja hoitokulujen nopea nousu. Näistäkään ei finanssikriisiä voi juuri syyttää.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 3.6.2013