Etnisyystiedon merkitys kasvaa maahanmuuton lisääntyessä
- Etninen ryhmä on tullut rodun ja heimon tilalle
- Kansainväliset suositukset ohjaavat etnisyyden tilastointia
- Kansainvälinen väestölaskentasuositus korostaa etnisyystiedon subjektiivisuutta
- Etnisyystietojen kerätään etenkin Pohjois-Amerikassa ja Itä-Euroopassa
- Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä
- Suomessa kieli ja syntymämaa korvaavat etnisyystiedon puutetta
- Etnisistä ryhmistä tarvitaan enemmän tietoja Suomessakin
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Etnisistä ryhmistä tarvitaan enemmän tietoja Suomessakin
Etnisyys on noussut uudelleen keskusteluun maahanmuuton lisääntyessä. Etenkin vietnamilaisten ja somalialaisten pakolaisten saavuttua Suomeen oltiin huolestuneita etnisten vähemmistöryhmien integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraation ohella nykyisin korostetaan etnisten ryhmien oikeutta omaan kulttuuriin. Integraatio on haluttu erottaa sopeutumisesta, jota pidetään oman kulttuurin ja kielen hylkäämisenä. Integraation halutaan olevan todellista monikulttuurisuutta, jonka tuloksena syntyy mm. toimiva kaksikielisyys.
Kansainvälistyminen lisää etnisyystiedon merkitystä. Maahanmuutto nostaa keskusteluun jatkuvasti etnisyyteen liittyviä kysymyksiä ja ennakkoluuloja, joiden merkitystä joko korostetaan tai vähätellään yhteiskunnan epätasa-arvoisuuden, konfliktien ja yhteiskuntakehityksen taustana. (Clarke 2004.) Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia muuttujia ja luokituksia tilastoissa käytetään.
Suomessa tilastotietoa etnisistä ryhmistä on niukasti, koska tilastoja ei ole mahdollista tehdä nykyisillä rekisteritiedoilla ja haastattelututkimuksilla. Suomella olisi opittavaa Yhdysvalloista, jossa väestölaskentojen lisäksi tehdään määrävälein laaja otostutkimus American Community Survey. Riittävän suuri otos tekisi Suomessakin mahdolliseksi tuottaa tietoa myös pienistä väestöryhmistä.
Päivitetty 9.12.2013