Linnuntieltä oikeille teille

  1. Työmatkan pituutta voi mitata monella tavalla
  2. Valtaosa työmatkoista on verraten lyhyitä
  3. Kotiosoitteessa työskentelevistä yli 70 prosenttia on miehiä
  4. Keskimääräiset työmatkat ovat pidentyneet
  5. Kotikunnassaan työskentelevällä voi olla pidempi työmatka kuin naapurikuntaan pendelöivällä
  6. Työmatkan pituus vaihtelee asuinpaikan mukaan
  7. Työmatkat mutkittelevat Järvi-Suomessa
  8. Miehen työmatkakilometri on naisen 820 metriä
  9. Perheelliset ja hyvätuloiset matkaavat pisimpään
  10. Aineiston ongelmia ja jatkotutkimustarpeita
  11. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kotikunnassaan työskentelevällä voi olla pidempi työmatka kuin naapurikuntaan pendelöivällä

Työmatkaliikenteestä käytetään usein käsitettä pendelöinti. Pendelöinnillä eli sukkuloinnilla tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Asuinalue voi olla esimerkiksi kunta, seutukunta tai kunnan osa-alue. Vuonna 2010 kolmasosa työllisistä työskenteli oman asuinkuntansa ulkopuolella (Huhta & Pyykkönen 2013; ks. taulukko 2).

Taulukko 2. Pendelöivien työllisten osuus asuinmaakunnittain vuonna 2010. Prosenttia

Maakunta 2013 Pendelöiviä
työllisistä (%)
Uusimaa 41
Pirkanmaa 35
Kanta-Häme 41
Koko maa 33
Kymenlaakso 21
Varsinais-Suomi 38
Pohjois-Pohjanmaa 22
Keski-Suomi 24
Päijät-Häme 35
Pohjois-Savo 24
Pohjois-Karjala 26
Etelä-Karjala 23
Etelä-Pohjanmaa 25
Pohjanmaa 31
Satakunta 28
Lappi 19
Etelä-Savo 17
Ahvenanmaa - Åland 48
Keski-Pohjanmaa 19
Kainuu 18

Taulukossa on käytetty vuoden 2013 aluejakoluokitusta.

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntilasto.

Etenkin kuntien päättäjät ja virkamiehet ovat kiinnostuneita kuntarajat ylittävästä pendelöinnistä mm. koska työpaikkojen ja työllisten suhteesta lasketaan kunnan työpaikkaomavaraisuusaste, jota on ehdotettu uuden valtionosuusjärjestelmän kriteeriksi (Valtiovarainministeriö 2013). Kunnat kilpailevat sekä työpaikoista että työllisestä väestöstä – "hyvistä veronmaksajista".

Vuonna 2010 eri kuntaan pendelöivien työmatkan mediaanipituus oli koko maassa 23,1 kilometriä. Asuinkunnassaan työskentelevien työmatkojen mediaanipituus oli huomattavasti lyhyempi: 3,9 kilometriä. Toki on myös mahdollista, että asuinkunnassaan työskentelevän työmatka on pidempi kuin naapurikuntaan pendelöivän.

Eri kuntiin pendelöivien työmatkojen mediaaneissa oli suuria eroja. Kauimpaa saavuttiin töihin Rovaniemelle, jonne yli puolen kuntarajan takaa pendelöivän matka ylitti 115 kilometriä. Asiaa selventää vilkaisu karttaan: kuntarajan takaa Rovaniemen keskustaan on pitkä matka melkein mistä tahansa naapurikunnasta. Kaukaa matkattiin myös Mikkeliin (mediaani 62,9 km), Kouvolaan (56,4 km) ja Raaheen (53,7 km). Kuntaliitokset vähentävät pendelöivien määriä, mutta pidentävät jäljelle jääneiden pendelöijien työmatkojen keskipituuksia, vaikka henkilöiden työmatkat pysyisivätkin ennallaan.

Manner-Suomessa lyhyimmät sisäänpendelöijien työmatkamediaanit olivat Kauniaisissa (10,3 km), Mustasaaressa (11,8 km) ja Raisiossa (11,9 km). Ainakin Kauniaisten ja Raision osalta suhteellisen matalaa työmatkamediaania selittää kuntien pieni pinta-ala. Mustasaareen pendelöitäneen eniten kunnan keskukseen eli Sepänkylään, joka on hyvin lähellä Vaasaa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.12.2013