Julkaistu: 26.2.2014
Tiedonkerääjän pitää ottaa huomioon myös käyttäjäkokemus
- Lomaketutkimusten käytettävyyden parantaminen
- Sähköisen lomaketutkimuksen erikoispiirteet
- Helppokäyttöinen lomakekäyttöliittymä
- Kansalaisvelvollisuudesta vastaajakokemukseen
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kansalaisvelvollisuudesta vastaajakokemukseen
Viestintä- ja tietotekniikassa yhä korostetaan enemmän käyttäjäkokemusta pelkän käytettävyyden ja käyttöliittymien sijaan. Käyttäjäkokemus on edellisiä laaja-alaisempi, ja sen avulla pyritään ottamaan huomioon myös ne tekijät, joilla on epäsuoraa vaikutusta käyttäjän valintoihin ja vuorovaikutukseen laitteen kanssa.
Tällöin toiminta suunnitellaan kokonaisvaltaisesti, ja esimerkiksi teknisten ominaisuuksien lisäksi huomioon otetaan myös esteettiset tekijät tai kulttuuriset arvot. Käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen välistä merkityseroa voidaan havainnoida ruokailua koskevalla vertauksella. Ruokailu käsin voi käytettävyyden ja hyödyn kannalta olla paras vaihtoehto, mutta tavat ja muut mieltymykset ohjaavat toimintaamme enemmän – siksi valitsemme ruokailuvälineet.
Lomaketutkimusten tekijöille käyttäjäkokemusnäkökulma on vaikea. Lomaketutkimuksiin vastaaminen verkossa ei ole yhtä mieluista kuin vaikkapa lomalennon ostaminen tai yhteisöllisen median käyttö. Kaikkia kolmea yhdistää tekstin tai numeroiden syöttäminen verkkolomakkeen kenttiin, mutta toiminnasta ja lopputuloksesta saatava palkkio ja hyöty ovat erilaiset. Ei myöskään ole syytä olettaa, että tutkimuksiin vastaamista pidettäisiin velvollisuutena tai yleisenä hyvänä.
Vastaajat olettavat käyttöliittymän toimivan samalla tavalla kuin verkkoyhteisöissä, verkkokaupassa tai muussa vastaavassa palvelussa. Silloin onnistuneen kokemuksen edellytys on se, että lomakkeissa käytetään internetissä tutuksi tulleita teknisiä ratkaisuja. Moni on tottunut käyttämään tiettyä internetin hakukonetta ja sen hakuominaisuuksia. Jos lomakkeen hakuominaisuus toimii poikkeavasti, voi vastaaja hämmentyä ja turhautua.
Lisäksi kyselylomakkeen täyttäminen on vain yksi osa vastaamisprosessia. Kyselyyn vastatessa täytyy samaan aikaan pohtia, ymmärtääkö kysymyksen tarkoituksen, pystyykö vastaaman muistinvaraisesti ja miten muotoilla vastaus annettuihin vaihtoehtoihin.
Jos vastaajana on yritys tai muu yhteisö, niin organisatoriset tekijät kuten oikean vastaajan valinta tai tietojen hakeminen omista rekistereistä ja tietokannoista vaikuttavat myös. Havainnot ja palaute vastaajilta ovat osoittaneet, että usein tyytyväisyyden kannalta tärkeämpää on se, että kysymysten sisältö on ymmärrettävää ja vastaus helposti saatavilla kuin lomakkeen tekninen helppokäyttöisyys.
Lomaketutkimusten asema tulee säilymään, koska usein vastaus saadaan vain kysymällä suoraan. Olipa tilastojen tietolähde lomaketutkimus, big data tai jokin muu, on aineiston alkuperä ja syntyvaiheet tunnettava. Pelkkiin lomakkeisiin keskittyminen ei myöskään riitä, vaan tietojen kerääjän kuten tilastoviranomaisen tulee koko toiminnassaan panostaa siihen, että vastaajilla on myönteinen mielikuva osallistumisesta. Tulevaisuudessa tilastoalalla melko varmaan keskustellaan entistä enemmän vastaaja- tai tiedonantajakokemuksesta ja sen hallinnasta.
| Iso data ja vastaajakokemus Lomaketutkimusten rinnalle on nousemassa tiedonkeruun uusia muotoja, joista merkittävin on ns. iso data (big data) (ks. Melkas 2012). Isossa datassa on kyse tietojärjestelmiin muun toiminnan ohella kertyvistä aineistoista, joissa uusia havaintoja syntyy nopealla tahdilla valtavia määriä. Ison datan samanaikainen analysointi pyrkii löytämään muuttujien välisiä yhteyksiä ja ennustamaan tulevaa. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi luottokorttitapahtumat ja verkkoyhteisöjen tiedot käyttäjistä. Yksi ison datan käyttöä puoltavista argumenteista on se, että tieto syntyy lähes huomaamatta ja vastaajia vaivaamatta (Karttunen 2012). Tietojen kerääminen muun mielekkäämmän tehtävän rinnalla on käyttäjäkokemuksen kannalta myönteinen asia, eikä se rajoitu pelkästään big dataan – vastaavaa suositellaan ja sovelletaan myös perinteisten verkkolomakkeiden suunnittelussa (Wroblewski 2008). Ison datan varjopuolena on ihmisten tietoisuus tietojen keräämisestä, mikä voi saada heidät muuttamaan käyttäytymistään. Esimerkiksi yhteisöllisessä mediassa toiset voivat tietoisesti antaa itsestään laskelmoidun kuvan, ja jotkut voivat jättäytyä yksityisyyden suojan rikkoutumisen pelossa kokonaan sosiaalisen median ulkopuolella. Silloin tuloksia tulkitessa on vaikea tietää, mitä aineisto todellisuudessa kuvaa ja keitä se edustaa. |