Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä sähköisessä asioinnissa

41 prosenttia suomalaisista on lähettänyt täytetyn lomakkeen netissä
Pohjoismaat ja Alankomaat ovat Euroopan kärkeä sähköisessä asioinnissa
Suomalaiset tyytyväisiä asiointiin viranomaisten verkkosivuilla
Aina ei ole tarvetta lähettää lomaketta
Lähteet

Kirjoittaja: Rauli Kohvakka on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2014.

Suomalaiset käyttävät yleisesti mahdollisuutta asioida internetissä viranomaisten ja julkisten palvelujen kanssa. Virallisen lomakkeen oli vuoden aikana lähettänyt netissä 41 prosenttia suomalaisista. Erityisesti 25–44-vuotiaat hoitavat viranomaisasioitaan sähköisesti. Eurooppalaisesti vertaillen suomalaiset ovat sähköisen asioinnin kärkeä.

Viranomaiset ja julkiset palvelut tarjoavat Suomessa hyvin yleisesti mahdollisuutta hoitaa asioita internetissä. Sähköisen asioinnin yleistyminen on poliittisesti tärkeä tavoite sekä Suomessa että kansainvälisestikin. Suomessa hallitus asetti vuonna 2009 tavoitteeksi, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi olisi vuonna 2013 mahdollista kaikissa keskeisissä palveluissa (Hallituksen kannanotto 6.3.2009). Euroopan unionin vuonna 2010 asettaman tavoitteen mukaan puolet EU-kansalaisista käyttää julkishallinnon internetpalveluita vuoteen 2015 mennessä (European eGovernment Action Plan 2011–2015).

Tavoitteissa on kyse yhteiskunnan yleisestä digitalisoitumista ja sen edistämisestä, mutta asioinnin sähköistämisellä tavoitellaan myös kustannussäästöjä julkisen sektorin talouden kiristyessä.

Tässä artikkelissa käsittelen sitä, kuinka yleisesti suomalaiset asioivat viranomaisten ja muiden julkisten palvelujen tarjoajien kanssa internetissä. Vertaan Suomen tilannetta muihin Euroopan maihin. Tarkastelen myös sähköisen asioinnin yleistymisen esteitä ja suomalaisten kokemuksia sähköisestä asioinnista. Artikkeli perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2013 Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen ja muiden Euroopan maiden vastaaviin tutkimuksiin. (Tilastokeskus 2013; Eurostat.)

41 prosenttia suomalaisista on lähettänyt täytetyn lomakkeen netissä

Internetin käyttö voi olla eri tavoin osa asiointia viranomaisten ja julkisten palvelujen tarjoajien kanssa. Yleisintä on tiedon hakeminen. Yli puolet (57 %) 16–89-vuotiaista suomalaisista oli hakenut tietoa viranomaisten nettisivuilta viimeisten 12 kuukauden aikana vuonna 2013. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Tiedon hakeminen viranomaisten ja julkisten palveluiden verkkosivuilta viimeisen vuoden aikana vuonna 2013. Osuus väestöstä (16–89-vuotiaat) ja osuus netin käyttäjistä Suomessa. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus 2013

Varsinainen viranomaisasioiden hoitaminen on tyypillisesti hakemusten ja lomakkeiden täyttämistä. Suomalaiset käyttävät yleisesti mahdollisuutta tehdä se kokonaan tai osittain internetissä. Peräti 47 prosenttia suomalaista oli viimeisen vuoden aikana ladannut netistä virallisen lomakkeen. Täytetyn lomakkeen oli lähettänyt sähköisesti 41 prosenttia (kuvio 2). Osa lomakkeen ladanneista lähetti lomakkeen postitse, toimitti sen itse tai ei toimittanut sitä lainkaan.

Kuvio 2. Täytetyn virallisen lomakkeen lähettäminen internetissä viimeisen vuoden aikana vuonna 2013. Osuus väestöstä (16–89-vuotiaat) ja osuus netin käyttäjistä Suomessa. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus 2013

Sähköisen asioinnin yleisyydessä ei sukupuolten välillä ole juurikaan eroja. Ikäryhmien välillä eroja sen sijaan on. Yleisimmin viranomaisasioita hoitavat netissä 25–44-vuotiaat. Heistä noin 80 prosenttia oli hakenut tietoa viranomaisten nettisivuilta ja yli 60 prosenttia oli lähettänyt netissä virallisen lomakkeen. Vanhempien ikäryhmien keskuudessa sähköinen asiointi on selvästi harvinaisempaa. Esimerkiksi 65–74-vuotiaista vain 22 prosenttia oli lähettänyt sähköisen lomakkeen viimeisen vuoden aikana. Myös nuoret ja nuoret aikuiset (16–24-vuotiaat) käyttävät sähköistä asiointia selvästi vähemmän kuin 25–44-vuotiaat.

Jos tarkastellaan koko väestön sijaan vain netin käyttäjiä, ikäryhmien väliset erot sähköisen asioinnin yleisyydessä tasoittuvat hiukan. Esimerkiksi 65–74-vuotiaista netin käyttäjistä 32 prosenttia oli lähettänyt virallisen lomakkeen sähköisesti, kun koko ikäryhmästä lomakkeen oli lähettänyt 22 prosenttia.

Ikäryhmien välisissä eroissa on osittain kyse internetin käyttötavoista. Kaikki 25–44-vuotiaat käyttävät nettiä. Lisäksi he käyttävät sitä monipuolisesti ja ovat siksi tottuneita hoitamaan asioitaan netissä. Vanhemmissa ikäryhmissä netin käyttö sen sijaan on harvinaisempaa ja yksipuolisempaa.

Toisaalta ikäryhmien väliset erot johtuvat siitä, että eri elämänvaiheissa on erilainen tarve hoitaa asioita viranomaisten ja julkisten palvelujen tarjoajien kanssa. 25–44-vuotiaat ovat aktiivisessa elämänvaiheessa, jolloin on hoidettavana paljon esimerkiksi asumiseen ja perheeseen liittyviä asioita. Heitä vanhemmilla ja nuoremmilla taas on vähemmän hoidettavia asioita.

Viranomaisasiointi internetissä on Suomessa yleistä, mutta se ei kuitenkaan ole yleisintä sähköistä asioiden hoitoa. Vuoden 2013 Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista oli ostanut tai tilannut jotain verkkokaupasta viimeisten 12 kuukauden aikana. Kaikkein yleisimmin netissä kuitenkin hoidetaan pankkiasioita; peräti 79 prosenttia suomalaisista oli käyttänyt verkkopankkia viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.12.2014