Julkaistu: 23.2.2015

Uudet velat uhkaavat velkajärjestelyn läpikäynyttä

  1. Velkajärjestelyt Suomessa 2000-luvulla
  2. Tutkimuksen kohdejoukko
  3. Työttömyys, perheettömyys ja matala koulutusaste korostuvat velkajärjestelyyn hakeutuneiden joukossa
  4. Osalla velkaantuminen jatkuu velkajärjestelyjen jälkeenkin
  5. Velkajärjestelyissä olleiden tulotaso velkajärjestelyn jälkeen
  6. Maksuvelvoitteet kasautuvat
  7. Tilastoaineisto tarjoaa yhden näkökulman ylivelkaantumisen tarkasteluun
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Tilastoaineisto tarjoaa yhden näkökulman ylivelkaantumisen tarkasteluun

Artikkelin tarkastelu osoittaa, että monilla vuonna 2008 päättyneen velkajärjestelyn läpikäynneillä ylivelkaantuminen on jatkunut velkajärjestelyn jälkeisenä aikana. Tilastotiedon perusteella keskeiset yksilötason tekijät velkaongelman jatkumiseen ovat pitkälti samoja kuin velkajärjestelyyn hakeutumisessa ylipäänsä.

Yleisellä tasolla ylivelkaantumisessa on kyse huono-osaisuudesta. Matala koulutus, työttömyys ja pienituloisuus ovat tyypillisempiä niillä, joilla velkajärjestely ei ole katkaissut velkaongelmaa. Toisaalta yrittäjien velkaongelman uusiutuminen saattaa liittyä talouden suhdannetilanteeseen.

Tämän artikkelin analyysien perusteella on mahdotonta sanoa, kuinka paljon tarkastellut tekijät varsinaisesti vaikuttavat ylivelkaantumiseen. Artikkelissa on esitetty lähinnä velkaantuneille tyypillisiä yksilötason taustatekijöitä. Laajemmassa mittakaavassa kyse voi olla myös erilaisista sosiaalisista ongelmista, joiden tarkastelu ei tilastotiedon perusteella ole tämän artikkelin yhteydessä mahdollista. Velkaantuneiden yksilöiden huono-osaisuus voi olla esimerkiksi seurausta sellaisista elämänhallinnan ongelmista, jotka vaikuttavat myös velkaongelman syntymiseen. (Lisää velkaongelmaan johtavista syistä ks. esim. Valkama 2011b; Rantala 2013.)

Artikkelissa esitetyn tarkastelun perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä velkajärjestelyyn hakeutumisen syistä tai yksityiskohtaisista velkajärjestelyn jälkeiseen velkaantumiseen vaikuttavista tekijöistä. Edellä esitetyt tiedot antavat kuvan ilmiön yleisestä luonteesta ja Tilastokeskuksen aineistojen mahdollisuuksista aihepiirin tarkasteluun.

Artikkelin pohjalta voidaan nostaa esiin uusia tutkimuskysymyksiä ja jatkotutkimuksen aiheita. Tilastotiedon perusteella voitaisiin esimerkiksi tarkastella velkajärjestelyyn päätymisen syitä ulottamalla tarkastelu velkajärjestelyyn hakeutumista edeltävään aikaan. Voitaisiin tarkastella esimerkiksi yksilön työllisyystilanteessa, tulotasossa, siviilisäädyssä, sosioekonomisessa asemassa ynnä muissa yksilön taustatekijöissä tapahtuneita muutoksia, joilla on voinut olla vaikutus velkajärjestelyä edeltävään ylivelkaantumiseen.

Tietolaatikko 1

Ylivelkaantumiseen liittyvät käsitteet
 Luottotiedot ja maksuhäiriömerkintä
Maksun myöhästyminen tai sen laiminlyönti voi aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän henkilön luottotietoihin. Maksuhäiriömerkinnän voi saada käräjäoikeuteen toimitetusta haasteesta annetusta velkomustuomiosta, ulosottoprosessin aikana todetusta varattomuudesta tai osamaksun tai kulutusluoton maksun viivästymisestä. Maksuhäiriömerkintä kestää rekisterissä tavallisimmin kolme vuotta.
Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa merkittävästi henkilön elämään: esimerkiksi uutta luottoa ei voi saada, vuokra-asunnon saaminen tai puhelin- ja nettiliittymän avaaminen vaikeutuu, vakuutusta voi olla mahdotonta saada. Suomessa luottotietorekisterejä pitävät Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy. (Ks. esim. Takuu-säätiö a.)
Ulosotto
Ulosotossa peritään saatavia maksuvelvoitteensa laiminlyöneeltä luonnolliselta tai juridiselta henkilöltä. Tavallisimmin kyse on rahasaatavien perinnästä. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. (Ks. esim. Oikeus.fi.)
Velkajärjestely
Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (25.1.1993/57) antaa maksukyvyttömälle henkilölle mahdollisuuden vapautua osasta tai kaikista veloistaan, kun hän on pysyvästi tai pitkäaikaisesti kyvytön maksamaan erääntyviä velkojaan, vapaaehtoiset sopimukset velkojien kanssa eivät onnistu, eikä muuta keinoa selviytyä veloista kohtuullisessa ajassa ole. Velkajärjestelyyn pääsemisestä päättää Suomessa tuomioistuin. Velkajärjestelyn aikana velallinen maksaa vakuudettomia velkojaan maksukykynsä mukaan ja vapautuu velkajärjestelyn päätyttyä loppuveloistaan. Velkajärjestelyn esteenä on tyypillisesti väliaikaiseksi tulkittu maksukyvyttömyys, niin sanottu kevytmielinen velkaantuminen tai merkittävät rikosperusteiset velat. (Ks. esim. Takuu-säätiö b.)

Tietolaatikko 2

Ulosottoasiat ja velkajärjestelyt tilastoissa
 Tilastokeskus on julkaissut tilastoa oikeusministeriön ulosottopiirien ulosottoasioista ja ulosottoasioihin liittyvistä ulosottovelallisista vuodesta 2008 lähtien. Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan, jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.
Velkajärjestelyjä koskevaa tilastoa on julkaistu vuodesta 1993 lähtien. Tilastokeskus on julkaissut tilastoa käräjäoikeuksiin saapuneista ja loppuun käsitellyistä yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioista. Keskeisintä tietoa tilastossa ovat käräjäoikeuksiin saapuneiden ja loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden lukumäärät, vahvistetut maksuohjelmat, niiden käsittelyajat sekä velkojen yhteismäärä käräjäoikeuksittain.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.2.2015