Kansainvälinen hintavertailu
Tuottaja: Tilastokeskus
Tilaston kotisivu: http://
www.stat.fi/til/kvhv/
Aihealue: Hinnat ja kustannukset
Sivuavat aihealueet: KansantalousTulot ja
kulutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT):
Kyllä
Tilasto kuuluu Euroopan tilastojärjestelmään
(ESS): Kyllä
Kuvaus
Kansainvälisen hintavertailun tarkoitus on tuottaa ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. Tällä tavoin saadaan tarkempi käsitys kansantalouden tuotoksesta asukasta kohti kuin vain muuttamalla bruttokansantuotteen tai bruttokansantulon arvo (yleensä) euroiksi tai Yhdysvaltojen dollareiksi.
Tietosisältö
Tilastokeskus kerää kansallisia hintatietoja kansainväliseen hintavertailututkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyihin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa. Hintakeruuliikkeiden tiedot, kerättävät hintatiedot sekä yksityiskohtaiset tiedot kerättävistä hyödykkeistä ovat salassa pidettäviä.
Käytetyt luokitukset
Tilastot perustuvat Eurostatin European Comparison Programme -hintavertailuohjelmaan (ECP), jossa ovat mukana EU:n 27 jäsenvaltiota, viisi ehdokasmaata (Kroatia, Makedonia (EJTM), Montenegro, Turkki ja Serbia), Länsi-Balkanin maat (Albania ja Bosnia-Herzegovina) ja kolme EFTA-maata (Islanti, Norja ja Sveitsi). Kussakin maassa paikalliset tilastovirastot vastaavat omasta kansallisesta tiedonkeruusta.
Ostovoimapariteettiohjelmassa käytettävät luokitukset perustuvat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 95).
Yksityisessä kulutuksessa sovelletaan yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista luokitusta (COICOP). Yksityinen kulutus on jaettu seuraavasti:
- Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat
- Alkoholijuomat ja tupakka
- Vaatetus ja jalkineet
- Asuminen, vesi, sähkö ja muut
- Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito
- Terveys
- Liikenne
- Viestintä
- Kulttuuri ja vapaa-aika
- Koulutus
- Ravintolat ja hotellit
- Muut tavarat ja palvelut
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Ostovoimapariteettiohjelmassa Eurostat ja OECD keräävät vuosittain tietoja kansallisista hinnoista ja menoista. Koko BKT-tason tulokset (ostovoimapariteetit, hintatasoindeksit sekä reaaliset volyymivertailut eri aggregaateille) lasketaan siten kullekin vuodelle. Eurostat julkaisee em. tuloksia internet-sivuillaan. Niin ikään OECD päivittää kuukausittain yksityisen kulutuksen hintatasoindeksit inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla.
Tiedonkeruut
- Kansainvälinen hintavertailu: Ajoneuvot, ravintolat ja hotellit
- Kansainvälinen hintavertailu: Kodinkoneet ja muut kodin hyödykkeet
- Kansainvälinen hintavertailu: Koneiden ja laitteiden hintakeruu
- Kansainvälinen hintavertailu: Palveluiden hintakeruu
- Kansainvälinen hintavertailu: Ruoka, juomat ja tupakka
- Kansainvälinen hintavertailu: Terveydenhuollon ja huonekalujen hintakeruu
- Kansainvälinen hintavertailu: Vaatteiden ja jalkineiden hintakeruu
Päivitystiheys
Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa koskeva OECDn indeksitaulukko päivitetään kuukausittain.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Eurostat laskee ostovoimapariteetit jokaiselle kalenterivuodelle. Eurostat julkaisee lopulliset vuosittaiset tulokset viimeistään 36 kuukauden kuluttua viitevuoden päättymisestä. Julkaistavat tiedot perustuvat Eurostatin käytettävissä viimeistään kolme kuukautta ennen julkaisupäivää oleviin tietoihin. Säännökset eivät vaikuta komission (Eurostat) oikeuteen julkaista ennakkotietoja ennen kuin viitevuoden päättymisestä on kulunut 36 kuukautta.
OECD julkaisee yksityisen kulutuksen hintatasoindeksit "Main Economic Indicators" -sarjassa kolmen kuukauden kuluttua viiteajankohdasta.
Aikasarja
Suomi tuli mukaan vuoden 1980 ostovoimapariteettiohjelmaan, mukana oltiin niin ikään vuosien 1985 ja 1990 tutkimuksissa. Vuodesta 1992 lähtien tuloksia, joissa Suomi on mukana, on saatavilla vuosittain. Ajallista vertailua tulee kuitenkin multilateraalisuuden vuoksi välttää.
Asiasanat
hinnat, hintatasoindeksi, hintavertailu, indeksit, kansainvälinen vertailu, kuluttajahinnat, ostovoimapariteetti
Yhteystiedot
http://tilastokeskus.fi/til/kvhv/yht.html
Päivitetty 30.10.2015