Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Tieto&trendit - etusivulle

Nuoret hyödynsivät kauppojen pidentyneitä aukioloaikoja

Kauppojen pidentyneet aukiolo­ajat palvelevat erityisesti nuoria hyvinkoulutettuja kaupunkilaisia - samaa ryhmää joka kuluttajabarometrissä ilmoittaa luottavansa talouteen.


pixhill.com

Kuva: pixhill.com


Kauppojen pidentyneet aukiolo­ajat palvelevat erityisesti nuoria ikäryhmiä. Kuluttaja­barometrin yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan 45 prosenttia suomalaisista 15–84-vuotiaista kävi maalis­kuussa ostoksilla jossain kaupassa, joka oli pidentänyt aukiolo­aikaansa. Miehistä näin oli tehnyt 47 ja naisista 44 prosenttia.


Alle 35-vuotiaista 64 prosenttia oli käynyt kaupassa uuden ajan puitteissa, eläkeläisistä vain viidennes.


Lauantain ja sunnuntain sekä pääsiäisen jatkettua aukiolo­aikaa oli käyttänyt huomattavasti useampi kuin arki­-illan pidentynyttä aukioloa. Uudet pidennykset kohdistuivatkin paljon yleisemmin viikon­loppuun kuin arki­-iltoihin.

Hyödynsi pidennettyä aukioloa maaliskuussa 2016

Hyödynsi pidennettyä aukioloa maaliskuussa 2016 Lähde: Tilastokeskus. Kuluttaja­barometri.


Lähde: Tilastokeskus. Kuluttaja­barometri.


Shoppailuun on mitä ilmeisimmin halua. Kun kyse on muista kuin päivittäis­tavara­kaupoista, voi kulutus kasvaa jonkin verran lisääntyneen kaupassa­käyntiajan myötä.


Koulutetut kaupunkilaiset myöhään ostoksilla


Mitä urbaanimpi alue, sitä useampi vastaajista oli hyödyntänyt uutta aukiolo­aikaa. Pohjois-Suomen vastaajissa oli toiseksi eniten pidentynyttä aukiolo­aikaa hyödyntäneitä pääkaupunki­seudun jälkeen.


Alueiden eroihin vaikuttanee se, että uusia aukiolo­aikoja on tarjolla kaupungeissa ja taajamissa sekä siitä että kaupungeissa asuvat ovat nuorempia, koulutetumpia ja suuri­tuloisempia kuin muilla alueilla asuvat.


Enemmistö opiskelijoista ja ylemmistä toimi­henkilöistä ilmoitti hyödyntäneensä uusi aukiolo­aikoja. Erityisen selvästi he poikkesivat muista sosio­ekonomista ryhmistä viikon­lopun osalta.


Samalla ryhmällä luottamusta talouteen


Pääkaupunki­seudulla asuvat nuoret, opiskelijat ja ylemmät toimi­henkilöt ovat ikään kuin etujoukko, jonka elämän­tapaan ja ajan­käyttöön sopii myöhäinen kaupassa­käynti. Viikonloppu­iltojen ostos­käyneille on kuitenkin halukkuutta laajemminkin suomalaisten keskuudessa.


Kuluttajabarometrin laatijan Pertti Kangassalon mielestä kyselyn tuloksissa on kiintoisaa myös se, että innokkuus hyödyntää uusia aukiolo­aikoja ”menee oikeastaan kaikkien tausta­muuttujien suhteen aika samalla tavalla kuin kuluttajien luottamus”. Toisin sanoen, ”mitä enemmän luottamusta talouteen, sitä enemmän myös halua hyödyntää pidentyneitä aukioloja”.


Täsmällisempää tietoa syksyllä?


Kysely tehtiin kuluttaja­barometrin yhteydessä. Huhtikuun alku­puolella haasteltiin 1 255:tä eri puolilla Suomea asuvaa 15–84-vuotiasta. Kysymyksillä haluttiin saada tietoa siitä, oliko vastaaja käyttänyt ”uutta pidentynyttä aukiolo­aikaa”. Saadaanko tästä tietoa, on hieman epävarmaa. Vastauksiin voi sisältyä niitäkin, jotka ovat käyneet ylipäätään myöhään kaupoissa. Parempi käsitys aamu- ja ilta­virkuista kaupoissa­ kävijöistä saataisiin kysymällä käynti­aikoja varhain ja myöhään.


Joka tapauksessa vastaukset antavat yleiskuvan siitä, missä väestö­ryhmissä on eniten pidennettyjen aukiolo­aikojen käyttäjiä.


Tilastokeskus jatkanee uusien aukiolo­aikojen käyttäjien seurantaa syksyllä. Silloin kysymyksiä muokataan antamaan vielä täsmällisemmin tietoa myöhäisien aukiolo­aikojen käyttämisestä.


 

Juha Nurmela on Tilastokeskuksen kulutus­tutkimuksen tiimin­vetäjä.

Avainsanat:

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.