Maailman valtionpäämiehet sopivat YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2015 uusista kestävän kehityksen päämääristä (Sustainable Development Goals, SDGs). Tämä laajensi kestävän kehityksen tavoitteet globaaliksi ohjelmaksi Agenda 2030:ksi, johon kaikkien maailman maiden oletetaan sitoutuvan.

Globaalit päämäärät johtivat laajaan agendaan, päämääriä on 17 ja alatavoitteita 169. YK:n johdolla on lisäksi koottu mittaristo, jolla kunkin päämäärän ja tavoitteen toteutumista pyritään seuramaan. Tällä hetkellä mittaristoon kuuluu 243 indikaattoria.

YK:n aiemmat, vuodelle 2015 asetetut, vuosituhat­­tavoitteet sisälsivät kahdeksan tavoitetta, 21 osatavoitetta ja 60 indikaattoria. Millenium-tavoitteet oli räätälöity kehitysmaiden tarpeisiin ja ne koskivat sosiaalista hyvinvointia.

Agenda 2030 sen sijaan kattaa myös talouden ja ympäristön sekä kansainvälisen yhteistyön ja ihmisoikeudet. Agenda pyrkii näin kattamaan kaikkien väestö­ryhmien hyvinvoinnin, ketään yksilöä tai mitään ihmisjoukkoa ei tule jättää jälkeen ohjelmaa toteutettaessa.

Uusista kestävän kehityksen mittareista on vastuussa YK:n tilastokomissio UNSC. Agenda 2030:n edistymistä ja kunkin päämäärän ja tavoitteen toteutumista pyritään raportoimaan numeerisesti. Perustan kestävän kehityksen indikaattoreille muodostavat maailman maiden tuottamat kansalliset tilastot. 

Eri maiden mahdollisuudet tuottaa tarvittavat tilastotiedot vaihtelevat suuresti. Siksi tarvitaan sekä globaalilla että kansallisilla tasoilla merkittäviä ponnistuksia, jotta kaikista osa-alueista olisi saatavilla hyviä tilastoja.

Kehitys vahvistaa myös ylhäältä päin tulevaa ohjeistusta tilastojen laadinnassa. Kestävän kehityksen indikaattorit haastavatkin nyt monella tapaa tilastojen tuotantoa eri maissa.

Tilastoasiantuntijat kehittävät indikaattoripatteristoa

Agenda 2030:n seurannasta keskustellaan ja sitä kehitetään UNIDOn (YK:n teollisen kehittämisen järjestö) johdolla tilasto­asiantuntija­­ryhmässä IAEG-SDG (Inter-Agecy Expert Group for SDG Statistics), joka koostuu 28 maan tilasto­virastojen edustajista. Pohjoismaita ryhmässä ovat edustaneet Ruotsin tilastovirasto SCB ja Tanskan tilastovirasto DST.

Asiantuntijaryhmä määrittelee sovittujen indikaattoreiden tarkempaa sisältöä. Osalle indikaattoreista tarvitaan uusia määritelmiä, joskin hyviä määritelmiä on usein vaikea löytää. Lisäksi on aikaa vievää testata, mitkä ovat vertailu­­kelpoisia tilastoja eri osa-alueilta ja eri maiden osalta. 

Euroopan maiden SDG-tilastojen kehittämistä koordinoi YK:n Euroopan talouskomissio UNECE. Esillä on ollut mm. maiden alueellinen edistyminen, kapasiteetin rakentamisen tarpeet ja globaalisti vertailukelpoisten tilastojen tuottaminen. Myös kansallisia raportointi­alustoja, tietovirtoja ja viestintää on kehitetty.

Tänä vuonna IAEG-SDG:n puitteissa on kehitteillä mm. ohjeisto tietovirtojen hallintaan sekä kansallisten raportointi­alustojen toiminta­suunnitelma.

Tilastokeskuksen vastuulla Suomen globaalit indikaattorit

Suomessa kestävän kehityksen indikaattoreiden tuottamisesta ja tuottamisen koordinoinnista vastaa Tilastokeskus. Kuluvana vuonna Tilastokeskus toteuttaa valtio­neuvoston kanslian rahoituksella hankkeen, jossa kootaan ja raportoidaan Suomen globaalit kestävän kehityksen indikaattorit. Hankkeen projekti­päällikkö on Ari Tyrkkö ja projekti­sihteeri Jukka Hoffrén Tilasto­keskuksesta.

Tavoitteena on luoda verkosto niistä kansallisista toimijoista, joiden tiedoilla kyetään tuottamaan mahdollisimman suuri osa indikaattoreista. Vuoden lopussa Tilastokeskus kokoaa kansallisiin tietoihin perustuvat globaalit indikaattorit tietokannaksi, joka tulee olemaan avoimesti käytettävissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Yhteiskuntasitoumus kansallisen seurannan lähtökohtana

Mailla on myös mahdollisuus laatia kansallisia, maiden erityispiirteet huomioivia kestävän kehityksen tavoitteita ja niitä vastaavia seuranta­indikaattoreita. Kestävän kehityksen yhteiskunta­sitoumus Suomi jonka haluamme 2050, on Suomen tapa toimeenpanna Agenda 2030.

Suomessa oli oma vuodelta 2013 peräisin oleva kestävän kehityksen ohjelma ja kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit jo Agenda 2020:n astuessa voimaan. Keväällä 2016 kestävän kehityksen toimikunta yhdisti kansalliset tavoitteet ja periaatteet kattamaan kaikki Agenda 2030:n 17 globaalia päämäärää.

Suomessa yhteiskuntasitoumus toimii kansallisen indikaattori­seurannan lähtökohtana. Edistymistä tarkastellaan kymmenen indikaattorikorin avulla, jotka Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon seurannan asiantuntija­verkosto on määritellyt keväällä 2017. 

Kymmenen seurantakorin sisältämät noin 40 indikaattoria julkistettiin marraskuun 2017 ja toukokuun 2018 välisenä aikana. Kukin kori sisältää 4–5 indikaattoria. Indikaattoreiden tilanne päivitetään koreittain kerran vuodessa.

Kansallinen seuranta halutaan kytkeä myös hallituksen ja eduskunnan työskentelyyn. Tästä vuodesta alkaen eduskunnalle toimitetaan kertomus (”Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus”) siitä, kuinka hallitus on edistänyt kestävää kehitystä. Näin eduskunta pystyy paremmin arvioimaan hallituksen työskentelyä.

Kansallisen seurannan ajatuksena on myös, että maailman ongelmat ovat myös Suomen ongelmia ja kotimaisilla toimilla on myös ulkomaisia vaikutuksia.

Jukka Hoffren on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksen tietopalvelu -yksikössä.

Lisätietoja Agenda 2030:n toimeenpanosta ja seurannasta: kestavakehitys.fi