Synnyttäjien keski-ikä on noussut tasaisesti parin viime vuosikymmenen aikana koko väestön keskuudessa. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten synnyttäjien keski-ikä oli 90-luvulla matalampi kuin suomalaistaustaisten, mutta on lähentynyt 2000-luvun alun jälkeen suomalaistaustaisten synnyttäjien ikää (kuvio 1).

Vuonna 2017 kummankin ryhmän synnyttäjien keski-ikä oli lähes 31 vuotta.

Jos katsotaan ensisynnyttäjien keski-ikää (kuvio 2), tilanne on samanlainen. Erot ovat kaventuneet: suomalaistaustaisten ensisynnyttäjien keski-ikä oli 29,2 vuotta vuonna 2017 ja 1. polven ulkomaalaistaustaisten jopa tätä korkeampi, 29,3 vuotta. 

Ulkomaalaistaustaisten määrä on tänä aikana kasvanut huomattavasti. Jos verrataan esimerkiksi 20 vuoden ajanjaksoa 1997–2017, ns. hedelmällisyysikäisten eli 15–49-vuotiaiden 1. polven ulkomaalaistaustaisten naisten määrä on kasvanut 26 000:sta runsaaseen 105 000:een.

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten synnyttämien lasten määrä on kasvanut vuoden 1997 vajaasta 2 000:sta noin 6 500:aan vuonna 2017. Samaan aikaan suomalaistaustaisten synnyttämien lasten määrä on vähentynyt 57 000:sta vajaaseen 44 000:een.

20–24-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset synnyttävät enemmän kuin suomalaistaustaiset

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut vuodelta 2017 näyttävät (kuvio 3), että ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset synnyttävät useammin ikäluokassa 20–24 kuin suomalaistaustaiset.

Ikäluokissa 25–29 ja varsinkin 30–34 erot ovat hieman pienempiä. 35–39- ja 40–44-vuotiaiden ikäryhmissä syntyvyys ulkomaalaistaustaisilla on myös hieman suurempaa kuin suomalaistaustaisilla.

Vaikka synnyttäjien keski-iät ovatkin lähes samoja näiden ryhmien välillä, eroja kuitenkin ilmenee, jos tarkastellaan eri ikäryhmien naisille syntyneiden lasten määrää. Tähän vaikuttanee ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten synnyttäjien hieman erilainen ikärakenne.

Mediaani-ikä tuo esiin enemmän eroja lastensaamisiässä 

Keskimääräistä lastensaamisikää voidaan mitata myös mediaani-iällä, joka on synnyttäjien ikäjärjestyksen keskimmäinen arvo, eli puolet synnyttäjistä on tätä nuorempia ja puolet vanhempia.

Kohdejoukon ikärakenne vaikuttaa vielä selvemmin mediaani-ikään kuin iän keskiarvoon, jota tarkasteltiin edellä.

2010-luvulla kaikkien synnyttäjien mediaani-iässä oli hieman enemmän eroa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten välillä kuin keski-iässä. Suomalaistaustaisten synnyttäjien mediaani-ikä on ollut noin 0,2 vuotta ulkomaalaistaustaisten mediaani-ikää korkeampi.

Sama koskee myös ensisynnyttäjiä. Tosin ensisynnyttäjillä näiden kahden ryhmän välinen ero kaventui vuonna 2017, ja oli molemmilla 29,1 vuotta

Ulkomaalaistaustaisten ryhmän rakenne muuttunut 90-luvulta

Tilanteen kehitystä ja eri ajankohtien vertailua vaikeuttaa se, että ulkomaalaistaustaisten taustamaaryhmät ja niiden osuudet koko joukosta ovat muuttuneet 1990-luvun ja nykyhetken välillä.

Taustamaaryhmien erisuuruiset osuudet vaikuttavat syntyvyyden kehitykseen koko ulkomaalaistaustaisten ryhmällä. Tämä näkyy mm. sekä keski-iässä että myös kokonaishedelmällisyysluvussa ja sen laskussa 1990-luvulta tähän päivään.

Monet tämän hetken suurimmat taustamaaryhmät olivat vielä 1990-luvun alussa Suomessa määrällisesti ja suhteellisesti hyvin pieniä, eli heidän prosentuaalinen osuutensa ulkomaalaistaustaisten joukossa ei ollut myöskään kovin suuri. Tällaisia ryhmiä olivat esim. virolais-, irakilais- ja somalialaistaustaiset, joiden määrä on kasvanut paljon 2010-luvulla.

Maanosittain katsottuna aasialais- ja afrikkalaistaustaisten osuus on kasvanut, samalla kun eurooppalaistaustaisten osuus on vähentynyt.

Erot suuria taustamaittain

Ulkomaalaistaustaisten synnyttäjien keski-iässä taustamaan mukaan on hieman suurempia eroja (kuvio 6). Seuraavassa on tarkasteltu suurimpia taustamaita ja niiden keski-ikiä (keskiarvo vuosilta 2013–17).

Kiinalais- ja thaimaalaistaustaisten synnyttäjien keski-ikä oli lähes pari vuotta korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisilla keskimäärin: kiinalaistaustaisilla 32,5 vuotta ja thaimaalaistaustaisilla 32,4 vuotta.

Venäläistaustaisilla (ml. entinen Neuvostoliitto taustamaana) keski-ikä oli noin vuoden korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisilla keskimäärin. Hieman alempi keski-ikä oli puolestaan virolaistaustaisilla (30,1 vuotta). Somalialaistaustaisilla keski-ikä oli kaksi vuotta alempi kuin kaikilla ulkomaalaistaustaisille, 28,5 vuotta.

Toki suomalaistaustaistenkin välillä on eroja synnyttäjien keski-iässä. Esimerkiksi eri puolilla maata ja eri koulutusryhmissä keski-ikä vaihtelee.

Jos Suomeen tulisi tulevaisuudessa entistä enemmän esimerkiksi kiinalaisia ja muita korkeamman synnyttäjien keski-iän omaavia, ohittaisiko ulkomaalaistaustaisten synnyttäjien keski-ikä suomalaistaustaisten keski-iän? Nythän viimeisimmissä luvuissa on nähtävissä, että lähentymistä on joka tapauksessa jo tapahtunut.

Ulkomaalaistaustaisia synnyttäjiä pääkaupunkiseudulla joka neljäs 

Ulkomaalaistaustaisten synnyttäjien määrä Suomessa on noussut viime vuosina tasaisesti ulkomaalaistaustaisten määrän muutenkin kasvaessa. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia on Suomen väestöstä vajaat 6 prosenttia.

Lapsen synnyttäneistä heitä oli kuitenkin 13 prosenttia vuonna 2017. Uudellamaalla heitä oli kaikista synnyttäjistä 22 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 26 prosenttia.

Maahanmuuttajataustaisten suomalaisia nuorempi ikärakenne näkyykin esimerkiksi ns. hedelmällisyysikäisten, eli 15–49-vuotiaiden, naisten määrässä.

Suomalaistaustaisista naisista 39 prosenttia oli hedelmällisyysikäisiä vuonna 2017. Sen sijaan ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista naisista hedelmällisyysikäisten osuus oli peräti 68 prosenttia.

Kokonaishedelmällisyysluku edelleen hieman korkeampi maahanmuuttajilla 

Jos syntyvyyttä tarkastellaan kokonaishedelmällisyysluvun avulla, havaitaan myös eroja suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten välillä. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Suomessa asuvien ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,92 vuonna 2017, kun taas suomalaistaustaisten oli 1,45 (kuvio 7).

Ero näiden lukujen välillä pienentyi vuosien 1990 ja 2009 välillä, mutta 2010-luvun kuluessa se on alkanut vähitellen kasvaa. Tähän viimeisimpään kehityskulkuun on lähinnä syynä suomalaistaustaisten kohdalla jyrkästi laskenut syntyvyys viime vuosina, ei kasvanut syntyvyys ulkomaalaistaustaisilla.

Koko väestön tasolla syntyvyys on Suomessa laskenut nyt jo seitsemänä vuonna peräkkäin, ja keskustelu ilmiön taustalla olevista syistä on ollut runsasta. Syntyvyyden lasku ei ole kuitenkaan niin selvästi koskenut ulkomaalaistaustaisia.

Lähentyvätkö maahanmuuttajien hedelmällisyysluvut suomalaistaustaisten lukuja?

Kuten edellä on todettu, taustamaittain tarkasteltuna syntyvyyden erot ovat huomattavia (ks. lisää Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivustolta). Esimerkiksi somalialaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 4,2 (keskiarvo vuosilta 2014–2017) ja virolaistaustaisten 1,7.

Suomessa syntyvyyttä maahanmuuttajilla ei ole vielä voitu tutkia yhtä pitkällä ajanjaksolla kuin monissa muissa maissa, koska meillä laajamittaisempaa maahanmuuttoa on ollut vasta vähemmän aikaa.

Monissa maissa on kuitenkin havaittu, että pidemmällä aikavälillä maahanmuuttajien hedelmällisyysluvut usein lähenevät uuden kotimaan ns. kantaväestön lukuja. Tämä alkaa näkyä Suomessakin, eli varsinkin suomalaistaustaisten lukua korkeammalla olevien taustamaaryhmien luvut laskevat. Tosin moni taustamaaryhmä on vielä niin pieni, että lukujen vaihtelu voi osin johtua myös satunnaisuudesta.

Todelliset luvut selville vasta naisen hedelmällisen iän päättyessä

Ulkomaalaistaustaisten suomalaistaustaisista eroaviin syntyvyyslukuihin on monia syitä. Yksi on tietenkin erilaiset kulttuurilliset tekijät liittyen lastenhankintaan, sekä taustamaiden erilainen syntyvyyden taso, jota maasta lähteneetkin vielä saattavat ”noudattaa”.

Eri tutkimuksissa on myös havaittu, että muuttaminen itsessään voi lykätä lasten saamista. Lapsia hankitaan vasta sitten, kun maahan on asettauduttu. Tämä voi näkyä maahanmuuttajilla syntyvyyden suurenemisena hedelmällisyyden periodiluvuissa, jotka ovat poikkileikkauksia eri vuosilta (esim. Persson & Hoem 2014). Periodiluvut ovat käytössä tässäkin artikkelissa.

Toinen tapa laskea syntyvyyttä olisi kohorttiseuranta, eli henkilöitä seurattaisiin koko heidän ns. hedelmällisyysikänsä ajan ja sen päätyttyä laskettaisiin lopullinen lapsiluku. Tämä on kuitenkin vaikeampaa, koska luku voidaan laskea vain naisille, jotka ovat eläneet hedelmällisyysikänsä loppuun saakka. Monessa maassa on havaittu, että lopullisissa kohorttiluvuissa syntyvyys ulkomaalaistaustaisilla ja ns. kantaväestöllä on lähempänä toisiaan kuin periodikohtaisissa luvuissa. (Mäki 2015).

Maahanmuuttajavanhempien aiemmin ulkomailla syntyneitä lapsia saattaa myös puuttua uuden kotimaan tilastoista. On vaikeaa arvioida, kuinka paljon tällaisia lapsia puuttuu Suomen tilastoista, mutta luku tuskin on meillä merkittävän suuri.

Miten syntyvyys toisen polven ulkomaalaistaustaisilla tulee kehittymään? 

Tässä artikkelissa on tarkasteltu ulkomaalaistaustaisten osalta vain ensimmäistä polvea. Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttivät vuonna 2017 noin 120 lasta – vain 0,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Määrän pienuuden vuoksi hedelmällisyyslukujen lasku ei ole vielä järkevää tälle ryhmälle.

On mielenkiintoista nähdä, mille tasolle syntyvyys toisen polven ulkomaalaistaustaisilla nousee ja miten se kehittyy. Tämän seuraamiseen menee kuitenkin vielä vuosikymmeniä.

Monissa Euroopan maissa toisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyyslukujen on havaittu usein lähentyvän maan ns. kantaväestön lukuja, ja joissain tapauksissa jopa alittavan sen. (Norjan ja Ruotsin osalta esim. Tønnessen 2014, Andersson & Persson 2014.)

Suomessa syntyvyys on laskenut huomattavan alhaiselle tasolle. Vuonna 2016 syntyneiden määrä alitti ensi kertaa kuolleiden määrän sitten sotavuosien, ja sama jatkui vuonna 2017. Näin Suomen väestö on viime vuosina kasvanut vain maahanmuuton ansiosta.

Suomalaistaustaisten määrä väestössä on ollut laskussa jo muutaman vuoden, samalla kun ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut.

Maahanmuuton voidaan ajatella vaikuttavan väestön määrän kasvuun myös maahanmuuttajien hieman korkeamman syntyvyyden takia. Tosin Suomen nykyisen kokoisella maahanmuuttajaväestöllä vaikutus ei ole vielä kovin suuri.

Marja-Liisa Helminen toimii yliaktuaarina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Maahanmuutosta ja kotoutumisesta kootusti tietoa Tilastokeskuksen teemasivustolla

Lähteet:

Andersson, Gunnar & Lotta Persson. Childbearing among the Descendants of Immigrants in Sweden. Stockholm Research Reports in Demography 2014: 17. Stockholm University Dept of Sociology, Demography Unit.

Mäki, Netta 2015. Vieraskielisten hedelmällisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla. Työpapereita 2015:5. Helsinki: Helsingin kaupunki – Tietokeskus.

Persson Lotta & Hoem Jan M. (2014): Immigrant fertility in Sweden, 2000–2011: A descriptive note. Demographic Research, 30: 887–898.

Tønnessen, Marianne. Fruktbarhet og annen demografi hos innvandrere og deres barn født i Norge. Rapporter 2014/4. Statistisk sentralbyrå. Oslo–Kongsvinger.