EU on edistynyt kestävässä kehityksessä – ilmastonmuutos suurin haaste
Euroopan unioni on aktiivisena toimijana pyrkinyt edistämään kestävän kehityksen toteutumista, ja YK:ssa vuonna 2015 sovitut 17 kestävän kehityksen päätavoitetta (Agenda 2030 Sustainable Development Goals, SDGs) ovat vahvistaneet kestävän kehityksen asemaa EU:ssa entisestään.
Unionille on myös tärkeää seurata edistymistä kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joskin toistaiseksi EU on asettanut tavoitteita vain 17 indikaattorille (Taulukko 1). Niillä seurataan lähinnä ilmastonmuutosta, energian kulutusta, koulutusta, köyhyyttä ja työllisyyttä.
EU:n omasta SDG -indikaattorikokoelmasta sovittiin huhtikuussa 2017 ja indikaattorikokoelmaan perustuva seurantaraportti julkaistiin syyskuussa 2018. Seuraava EU-raportti julkaistaan kesäkuussa 2019 YK:n korkean tason poliittista foorumia (High Level Political Forum, HLPF) varten.
Taulukko 1. EU SDG -indikaattoreiden määrälliset tavoitteet vuonna 2020
| Tavoitearvo | Yksikkö | |
|---|---|---|
| Köyhyys- ja syrjäytymisriski | -20 | miljoonaa |
| Koulupudokkaat | < 10 | prosenttia |
| Korkeakoulutukseen hakeutuvat | >= 40 | prosenttia |
| Varhaiskasvatus | >= 95 | prosenttia |
| Alisuoriutuminen lukemisessa, matematiikassa ja tieteessä | < 15 | prosenttia |
| Vastavalmistuneiden työllisyysaste | >= 82 | prosenttia |
| Aikuiskoulutus | > 15 | prosenttia |
| Pohjaveden typpipitoisuus | <= 50 | mg/l (ei tavoitevuotta) |
| Primäärienergian kulutus | 20 | prosentin tehostuminen |
| Energian loppukulutus | 20 | prosentin tehostuminen |
| Uusiutuvan energian osuus | >= 20 | prosenttia |
| Työllisyysaste | >= 75 | prosenttia |
| T&K-menot | >= 3 | prosenttia |
| Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet | -50 | prosenttia vuoden 2010 tasosta |
| Uusien henkilöautojen CO2 -päästöt | <= 95 | gCO2 (vuonna 2021) |
| Kasvihuonekaasupäästöt | -20 | prosenttia vuoden 1990 tasosta |
| Kehitysapu | <= 0, 7 | prosenttia |
Edistystä terveyden ja hyvinvoinnin alueilla
EU:n SDG -indikaattoreiden perusteella Euroopan unioni on edistynyt kestävässä kehityksessä lähes kaikkien globaalien päämäärien osalta. Positiivisinta kehitys on viimeisten viiden vuoden aikana ollut SDG 3 -tavoitteen ”terveys ja hyvinvointi” osalta.
Myös tavoitteiden SDG 4 ”laadukas koulutus” ja SDG 7 ”kohtuuhintainen ja puhdas energia” osalta on tapahtunut merkittävää edistymistä. Kaikkiaan edistymistä on havaittavissa 12 SDG -tavoitteen osalta.
Tavoitteen SDG 8 ”kohtuullinen työ ja talouskasvu” indikaattoreiden mukaan EU-maiden bkt on kasvanut, investoinnit lisääntyneet, työllisyys parantunut ja raaka-aineiden lähtötuottavuus (arvonlisäys yhtä käytettyä raaka-aineyksikköä kohden) kasvanut.
Myös pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt ja nuorten työllisyys ja koulutukseen osallistuminen ovat parantuneet. Sen sijaan köyhyysvaarassa olevien työssä olevien määrä on kasvanut. Köyhyysvaarassa elää 9,6 prosenttia työssäkäyvistä.
Huonoon suuntaan kehitys on mennyt tavoitteen SDG 10 ”epätasa-arvon vähentäminen” osalta. Tämä johtuu taloudellisen epätasa-arvon jatkuvasta kasvusta Euroopan unionin alueella.
Tuloerojen kasvu alkoi jo vuonna 2005 ja se näyttää yhä jatkuvan. Vuodesta 2011 vuoteen 2016 tuloköyhyys kasvoi EU-maiden sisällä 0,4 prosenttia. Tuloköyhiin luetaan kaikki, joiden tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta.
EU-maiden väestöstä köyhiä oli 17,3 prosenttia eli 86,9 miljoonaa asukasta. Myös köyhyysriski on kasvanut, tulonjako kansalaisten välillä jyrkentynyt sekä tuloiltaan alimman 40 prosentin tulo-osuus pienentynyt. Köyhyysriski koskettaa 118 miljoonaa asukasta.
Ilmastonmuutos merkittävin haaste, valtamerten elinvoimaisuus vaarassa
Vaikka useissa ympäristöasioissa on EU-maissa edistytty, on samaan aikaan meneillään monia huolestuttavia kehityskulkuja. Esimerkiksi typen määrä viljelymailla ja jokien fosforin määrä on kasvanut. Myös perhosten määrä ja maatalousympäristöjen lintukannat ovat vähentyneet. Rakennettu maapinta-ala on myös kasvanut: Vuonna 2015 yhtä eurooppalaista kohden oli 367 neliömetriä rakennettuja alueita.
Neljän, luonteeltaan globaalin tavoitteen – SDG 6 ”puhdas vesi”, SDG 13 ”ilmastotoimet”, SDG 14 ”pinnanalainen elämä” ja SDG 16 ”rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot” – osalta kehitystrendejä ei ole pystytty laskemaan puuttuvien tilastotietojen takia. Kestävän kehityksen kannalta nämä tavoitteet ovat kuitenkin keskeisiä.
Merkittävin globaali haaste on ilmastonmuutos, joka koskettaa erityisesti Eurooppaa. Maanpinnan lämpötila oli vuonna 2017 Euroopassa keskimäärin 1,73–1,74 astetta korkeampi kuin keskimäärin ajanjaksolla 1850–1899. Maailmanlaajuisesti nousu oli vain 0,99–1,12 astetta.
Myös valtamerten elinkyky on vaarantumassa, kun niiden vesien happamuus on lisääntymässä. Vuonna 2014 pH oli 8,07. Useiden meriekosysteemien kannalta tärkeiden organismien elinkyky heikkenee, kun meret happamoituvat ja seurauksena on kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoja. Kalakannoista 43,9 prosenttia oli myös ylikalastuksen kohteena vuonna 2016.
EU:n indikaattorikokoelmassa kaikille indikaattoreille sama paino
Europe 2020 -indikaattorikokoelma perustuu YK:n 17 kestävän kehitykseen päätavoitteeseen, joista jokaisen tavoitteen toteutumista on tarkoitus seurata kuuden indikaattorin avulla.
Näin kaikki tavoitteet ovat yhtä tärkeitä, mikä mahdollistaa edistymisen tasapainoisen mittaamisen kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin nähden. Indikaattoreiden määrä on rajattu maksimissaan noin sataan, mitä asiantuntijat pitävät tehokkaan ja harmonisoidun seurannan ylärajana.
Indikaattorikokoelmaan kuuluu kuitenkin myös ns. MPI (Multi Purpose Indicators) -indikaattoreita, joilla seurataan useampaa kuin yhtä päätavoitetta. Siten jokaista päätavoitetta seurataan 5–12 indikaattorin avulla.
EU:n SDG -indikaattorikokoelma mittaa edistymistä 100 indikaattorilla
Vuonna 2018 Europe 2020 indikaattoreita oli 98 ja vuonna 2019 niitä on määrä olla 99. Vuonna 2019 MPI –indikaattoreita kaikista on 41 ja vuosittain päivitettäviä indikaattoreita 87. Osaa indikaattoreista päivitetään harvemmin tai niitä ei ole vielä määritelty.
Uusia indikaattoreita lisätään kokoelmaan vain, jos samaa tavoitetta seuraavia vanhoja indikaattoreita voidaan poistaa. Näin indikaattorikehikko ja kestävyyden neljä ulottuvuutta pyritään säilyttämään. Kunkin uuden indikaattorin pitää olla politiikkatavoitteiden kannalta relevantti ja täyttää valintakriteerit sekä laatuvaatimukset.
EU:n SDG -indikaattoreista 55 vastaa YK:n globaaleja SDG -indikaattoreita. Indikaattoreista esitetään myös jakaumatietoja sukupuolen, ikäluokan, koulutustason, NUTS2-alueen, kaupungistumisasteen, köyhyyden, vammaisuuden mukaan.
Käytössä olevien indikaattoreiden lisäksi ns. odotuslistalla on 18 indikaattoria, joiden käyttöönottoa tutkitaan.
Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksen tietopalvelu -yksikössä ja vastaa Suomen globaaleista kestävän kehityksen SDG -indikaattoreista eli nk. YK-indikaattoreista.
Lähteet:
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.