Vapaa-aikatutkimuksissa on kysytty vuodesta 1991 lähtien eräiden kotitöiden osalta, ovatko ne aina rutiini ja velvollisuus, joskus myös huvi ja harrastus vai aina huvi ja harrastus. Näitä kotitöitä ovat ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu ja vaatehuolto, puutarhanhoito, vapaa-ajan viljely, ostoksilla käynti sekä kodin korjaustyöt.

Kysymysten taustalla on ajatus vapaa-ajasta laadullisena käsitteenä (Liikkanen 1994). Kun vapaa-ajan ajatellaan määritelmällisesti sisältävän huvin ja ilon elementtejä, myös kotityöt voivat olla vapaa-aikaa.

Ajankäyttötutkimuksissa kotityöt ja vapaa-aika erotetaan täysin toisistaan. Vapaa-aika määritellään niissä jäännöskäsitteenä. Vapaa-aikaa on se osa vuorokaudesta, joka jää jäljelle, kun nukkumiseen, ruokailuun, ansio- ja kotityöhön sekä opiskeluun käytetty aika on vähennetty (Pääkkönen ja Hanifi 2011). Esimerkiksi puutarhan hoito luetaan kotityöksi riippumatta siitä, miten tuo aika koetaan.

Kotityökysymyksiin on voinut vastata myös niin, että kyseistä toimintaa ei ole kotitaloudessa, tai vastaaja ei koskaan osallistu kyseiseen työhön. Kysymykset otettiin mukaan myös vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen haastatteluosuuteen. Siten vertailukelpoista tietoa kotitöiden kokemisesta on kolmelta ajankohdalta: 1991, 2002 ja 2009–2010.

Tarkastelen tässä artikkelissa näiden kysymysten pohjalta miesten ja naisten osallistumista eri kotitöihin sekä niiden kokemista. Vertaan myös vapaa-aikatutkimuksen kotitöiden kokemista koskevia tuloksia ajankäyttötutkimuksen päivän miellyttävintä toimintoa koskeneen kysymyksen vastauksiin.

Ruuanlaitto, siivous ja ostoksilla käynti ovat ajankäyttötutkimuksen tulosten perusteella lähes jokapäiväisiä toimintoja kotitalouksissa.

Ruuanlaitto kuului 15 vuotta täyttäneistä yli kahden kolmasosan päivään (70 %) ja siivous lähes yhtä monen (59 %) päivään. Ostoksilla kävi tutkimuspäivänä lähes joka toinen. Kodin korjaustöitä ja puutarhanhoitoa harrastetaan selvästi harvemmin. Kodin korjaustöitä teki tutkimuspäivänä runsas kymmenesosa ja puutarhaa hoiti alle 10 prosenttia suomalaisista. (Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009–2010.)

Naisten ja miesten tekemät kotityöt samankaltaistuvat

Tarkastelen ensin, mitä kotityökysymysten vastausvaihtoehto ”En koskaan osallistu kyseiseen työhön” kertoo miesten ja naisten kotitöiden tekemisestä. Onko kotitöiden tekemisessä nähtävissä sisällöllistä tasa-arvoistumista, kun katsotaan niiden miesten ja naisten osuuksia, jotka eivät osallistu eri kotitöihin (taulukko 1)?

. = Tieto on epälooginen esitettäväksi

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aika- ja ajankäyttötutkimukset

Puutarhanhoito ja muu vapaa-ajan viljely ovat tarkasteltavista kotitöistä tasa-arvoisimmat. Niissä osallistumattomien osuudet ovat lähes samoja miehillä ja naisilla. Puutarhanhoito ja muu vapaa-ajan viljely eivät ole asumismuodon vuoksi kaikille mahdollisia. Näissä kotitöissä onkin muita lajeja enemmän niitä, jotka ilmoittivat, että toimintoa ei ole kotitaloudessa.

Ruuanlaitossa, siivouksessa sekä pyykinpesussa ja vaatehuollossa osallistumattomien miesten osuudet ovat vähentyneet huomattavasti 1990-luvun alkuun verrattuna. Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä kodin korjaustöiden kohdalla naisten osalta: osallistumattomien naisten osuus on lähes puolittunut samassa ajassa.

Nähtävissä on siis kotitöiden sisällöllistä samankaltaistumista miesten ja naisten kesken. Sama ilmiö on havaittavissa myös ajankäyttötutkimuksen tietojen pohjalta (Pääkkönen 2013).

Pyykinpesu ja siivous usein rutiinia

Entä miten eri kotityöt koetaan? Pyykinpesu ja vaatehuolto sekä siivous koetaan yleisimmin, että ne ovat aina rutiini ja velvollisuus. Tätä mieltä on 60 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kummankin kotityöryhmän osalta. Miesten ja naisten välillä ei ole juuri eroa.

Vähiten aina rutiinina ja velvollisuutena pidetään puutarhanhoitoa ja muuta vapaa-ajan viljelyä. Ne ovat myös kotitöitä, joita useimmin pidetään aina huvina ja harrastuksena.

Ostoksilla käynti ja puutarhanhoito myös huvia ja harrastusta

Naisista kolme neljäsosaa kokee ostoksilla käymisen ja puutarhanhoidon olevan ainakin joskus myös huvia ja harrastusta. Kaksi kolmasosaa naisista kokee myös ruuanlaiton ja vapaa-ajan viljelyn näin.

Miehet puolestaan kokevat ruuanlaiton ja puutarhanhoidon yleisimmin ainakin joskus huviksi ja harrastukseksi. Noin kaksi kolmasosaa miehistä ilmoittaa näin. Noin 60 prosenttia miehistä kokee kodin korjaustyöt, ostoksilla käymisen ja vapaa-ajan viljelyn ainakin joskus huvina.

Lähes puolet naisista oli täysin tai samaa mieltä väitteestä, että kaupoissa kiertely ja ostoskeskuksissa vaeltelu on hauskaa. Miehistä vain neljäsosa vastasi tällä tavalla.

Puutarhanhoito mieluisin kotityö

Vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen vastaajia pyydettiin merkitsemään ajankäyttöpäiväkirjaan tekeminen, josta piti eniten tutkimuspäivän aikana. Tässä artikkelissa käsiteltyjen kotitöiden osuudet olivat hyvin pieniä kaikista maininnoista. Kun tarkastelu rajattiin vain sellaisiin päiviin, jolloin vastaajilla oli päiväkirjassa kyseistä toimintoa, osuudet olivat joiltakin osin suurempia (taulukko 2).

Lähde: Tilastokeskus, ajankäyttötutkimus

Puutarhanhoitoa piti lähes viidennes sitä harrastaneista mieluisimpana toimintona päivän aikana. Hieman suurempi osa naisista kuin miehistä ilmoitti näin. Vajaa kymmenesosa kodin korjaustöitä tehneistä miehistä ja naisista piti sitä päivän mieluisimpana toimintona.

Muita kotitöitä vain hyvin harva piti päivän mieluisimpina toimintoina. Vapaa-aikatutkimuksessa usein huvina ja harrastuksena pidetyt ostoksilla käyminen ja ruuanlaitto eivät juuri näy päiväkirjoissa päivän miellyttävimpinä toimintoina.

Vapaa-aikatutkimuksen kysymyksen kohdalla ehkä enemmän tulevat mieleen miellyttävät hetket kauppoja kierrellessä kuin ajankäyttötutkimuksessa näkyvät lähes jokapäiväiset ruoanlaitto ja ostokset.

Kotityöt estävät enemmän naisten kuin miesten harrastuksia

Kotityöt sitovat ajankäyttöä ja voivat siten rajoittaa mahdollisuuksia harrastaa itselle mieluisia asioita. Naisista reilu kolmannes (35 %) ja miehistä vajaa kolmasosa (29 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä: ”Harrastaisin enemmän minua kiinnostavia asioita, ellen olisi niin sidottu kotitöihin”.

Suhtautumisessa väitteeseen on tapahtunut miesten osalta muutosta niin, että samaa mieltä olevien osuus on kasvanut 15 vuodessa viidesosasta 29 prosenttiin. Naisilla samaa mieltä olevien osuus on lisääntynyt vain hieman (32 % vuonna 2002).

Tulokset kertovat, että erot miesten ja naisten kotitöiden tekemisessä kaventuvat hiljalleen paitsi määrän ja sisällön, myös niiden ajallisen sitovuuden suhteen. Kotityöt alkavat rajoittaa myös miesten harrastamista.

Vastuu monista kotitöistä edelleen naisilla

Sukupuolittaisten erojen kaventumisesta huolimatta monet tässä artikkelissa käsitellyt kotityöt ovat perheissä edelleen enemmän naisten kuin miesten vastuulla (Pietiläinen & Attila 2018; Närvi & Salmi 2019).

Näitä ovat etenkin usein toistuvat kotitaloustyöt, kuten pyykinpesu ja vaatehuolto, siivous sekä ruuanlaitto. Miehet ovat useimmiten vastuussa kodin korjaustöistä. Vastuuta jaetaan yleisimmin ostoksilla käymisessä ja puutarhanhoidossa.

Naiset myös kokevat miehiä useammin olevansa liikaa vastuussa kotitöistä.

Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä.

 

Lähteet:

Liikkanen, Mirja (1994). Vapaa-aika. Teoksessa Naiset ja miehet Suomessa 1994. Elinolot 1994:2. Helsinki: Tilastokeskus.

Närvi, Johanna & Salmi, Minna (2019). Kotitöiden ja yhteisten kulujen jakaminen tyytyväisyyden tai ristiriitojen lähteenä parisuhteessa. Teoksessa Mia Teräsaho & Johanna Närvi (toim.) Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – analyysejä tasa-arvobarometristä 2017. Raportti 6/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Pietiläinen, Marjut & Attila, Henna (2018). Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen perheiden työnjaossa ja päätöksenteossa. Teoksessa Tasa-arvobarometri 2017. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Pääkkönen, Hannu (2013). Tasoittuvatko ajankäytön sukupuolittaiset erot Suomessa? Teoksessa Marjut Pietiläinen (toim.) Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus 2013.

Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta (2011). Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Elinolot. Helsinki: Tilastokeskus 2011.