Palkansaajanaisten työaika piteni kilpailukykysopimuksen myötä
Vuonna 2017 tehdyn Tilastokeskuksen kyselyn perusteella arvioitiin, että kilpailukykysopimuksen mukainen työajan lisäys jakaantui epätasaisesti. Tulokset perustuivat ihmisten omiin käsityksiin siitä, kuinka työaikaa oli lisätty työpaikoilla.
Monilla aloilla lisäystä ei juuri tunnistettu, joten kyselyn mukaan oli odotettavissa, että palkansaajien keskimääräinen säännöllinen työaika ei kasvaisi puolta tuntia viikossa, kuten oli sovittu.
Nyt jälkeenpäin voidaan nähdä, että kokoaikatyötä tekevien palkansaajien säännöllisessä työajassa on pieni muutos ylöspäin juuri kiky-sopimuksen voimaantulon aikaan. Säännöllisen viikkotyöajan muutos on kuitenkin täysin sukupuolittunut: naisilla se on lähes puoli tuntia, kun taas miehillä ei ole muutosta vuosien 2016 ja 2017 välillä. (Kuvio 1).
Kaikki tiedot tässä kirjoituksessa koskevat 15–74-vuotiaita, Suomessa vakituisesti asuvaa väestöä sekä päätyötä.
Tiedot perustuvat ihmisten itsensä antamaan ilmoitukseen työajasta työvoimatutkimuksessa. Tiedon tarkkuuteen liittyy näin ollen epävarmuustekijöitä, mutta kyselyn pysyessä samanlaisena tiedoissa näkyviä muutoksia voidaan pitää merkittävinä ja vähintäänkin suuntaa-antavina.
Säännöllinen viikkotyöaika kokoaikaisessa, työsopimuksella määritellyssä työsuhteessa on suhteellisen helppo tietää, eikä säännöllinen työaika vaihtele tilastossa ilman syytä.
Sote-palveluissa ja julkishallinnossa alettiin tehdä pidempää päivää
Toimialoittain säännöllinen työaika kasvoi vuonna 2017 erityisesti koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla, joista varsinkin viimeksi mainittu on naisvaltainen. Niin ikään julkisessa hallinnossa viikkotyöaika nousi. Teollisuudessa, rakentamisessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa muutos on ollut hyvin pieni (Taulukko 1).
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|
| Teollisuus | 39,8 | 39,8 | 39,9 | 39,9 |
| Rakentaminen | 40,7 | 40,9 | 41,0 | 40,9 |
| Tukku- ja vähittäisikauppa | 38,9 | 39,0 | 39,1 | 39,0 |
| Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus | 38,3 | 38,3 | 38,5 | 38,7 |
| Koulutus | 37,2 | 37,3 | 37,6 | 37,8 |
| Terveys- ja sosiaalipalvelut | 38,2 | 38,2 | 38,7 | 38,9 |
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.
Ammateittain viikkotyöajan nousun voi paikallistaa erityisesti muutamiin ammattiryhmiin. Näitä ovat opettajat, terveydenhuollon asiantuntijat sekä hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (taulukko 2).
Mukaan on otettu ammattiryhmä, mikäli muutos on vähintään 0,4 viikkotuntia vuosien 2016 ja 2017 välillä ja taso on pysynyt vuonna 2018 vähintään samana.
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | Palkansaajat 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat | 37 | 37,1 | 37,5 | 37,6 | 136 000 |
| Terveydenhuollon asiantuntijat | 37,9 | 37,9 | 38,4 | 38,5 | 108 000 |
| Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät | 38 | 37,9 | 38,5 | 38,5 | 166 000 |
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.
Jos katsotaan perinteisesti pitkää työviikkoa tekeviä ammatteja, kuten johtajat tai prosessi- ja kuljetustyöntekijät, niissä ei ole havaittavissa ”kiky-muutosta”.
Myös palvelu- ja myyntityöntekijöissä, joka on iso ammattiryhmä ja yksi pääluokista, on nähtävissä säännöllisen työajan kasvua, mutta kaikilta osin muutos ei ollut pysyvä kuten yllä mainituissa ryhmissä.
Taulukkoon 3 on koottu tarkemmalla tasolla yllä mainitut kriteerit täyttävät ammattiryhmät, jotka eivät sisälly taulukon 2 pääryhmiin ja joissa on vähintään 10 000 palkansaajaa.
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | Palkansaajat 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Biotieteiden erityisasiantuntijat | 39,7 | 39,4 | 39,9 | 40,2 | 12 000 |
| Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat | 37,8 | 37,7 | 38,5 | 38,1 | 11 000 |
| Yhteiskunta- ja sosiaalialan sekä uskonnollisen elämän erityisasiantuntijat | 38,7 | 38,5 | 38,9 | 39,3 | 28 000 |
| Prosessinvalvonnan asiantuntijat | 37,8 | 37,8 | 38,6 | 38,4 | 10 000 |
| Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit | 37,9 | 37,9 | 38,3 | 38,6 | 29 000 |
| Julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehet | 37,3 | 37,3 | 38 | 38,2 | 19 000 |
| Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat | 39,6 | 39,7 | 40,2 | 40,5 | 12 000 |
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.
Konepaja- ja valimotyöntekijöillä säännöllinen työaika nousi vuosien 2016 ja 2017 välillä 39,9 tunnista 40,2 tuntiin. Vaikka kyseessä on iso ammattiryhmä (79 000 palkansaajaa vuonna 2018), niin siltikään muutos ei riittänyt nostamaan koko teollisuuden toimialan säännöllistä viikkotyötuntimäärää selvästi.
Tehty työaika nousi suhdanteen ansiosta
Tehtyihin työtunteihin vaikuttavat kalenterivuoden työpäivät, sairas- ja muut poissaolot sekä suhdanteiden tarjoama työtilaisuuksien määrä, joten niissä on yleensä hiukan enemmän muutoksia kuin säännöllisessä työajassa.
Jo ennen kilpailukykysopimusta vuonna 2016 tehty työaika nousi talouden hyvän vedon vaikutuksesta. Kuitenkin heti seuraavana vuonna keskimääräiset työtunnit lähtivät lievään laskuun. Kuviossa 2 nähdään muutos tehdyssä vuosityöajassa. Siihen sisältyy myös osa-aikatyö.
Kun katsotaan palkansaajien tehtyjen työtuntien kokonaismäärää, kehitys on erilainen eli kokonaisuutena työtuntien määrä on lisääntynyt. Sille on selvä syy: työllisyyden paraneminen.
Palkansaajien määrä kasvoi vuoden 2016 kolmannelta neljännekseltä vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan yhteensä 5,1 prosenttia. Miespalkansaajia oli 6,8 prosenttia enemmän ja vastaavasti naisia 3,4 prosenttia enemmän.
Samaan aikaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärä kasvoi 4,9 prosenttia. Näin ollen tehty työtuntimäärä palkansaajaa kohti oli hiukan alempi kuin kolme vuotta sitten (kuten kuviosta 2 näkyy).
Palkansaajaa kohti lasketun työtuntimäärän pieneneminen johtuu siitä, että naisilla osa-aikatyötä tekevien osuus kaikista palkansaajista on kasvanut. Miehillä se on hiukan laskenut. (Taulukko 4)
| 3.vuosinelj./ 2016 | 3.vuosinelj./ 2019 | |
|---|---|---|
| Sukupuolet yhteensä | ||
| Kokoaikatyö, osuus palkansaajista, % | 85,4 | 85,2 |
| Osa-aikatyö, osuus palkansaajista, % | 14,6 | 14,8 |
| Miehet | ||
| Kokoaikatyö, osuus palkansaajista, % | 90,6 | 91,0 |
| Osa-aikatyö, osuus palkansaajista, % | 9,4 | 9,0 |
| Naiset | ||
| Kokoaikatyö, osuus palkansaajista, % | 80,3 | 79,5 |
| Osa-aikatyö, osuus palkansaajista, % | 19,7 | 20,5 |
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.
Työtuntien määrää kasvatti työllisyyden paraneminen
Kaiken kaikkiaan, kilpailukykysopimus nosti palkansaajanaisten säännöllistä työaikaa erityisesti julkisen sektorin toimialoilla. Varsinkin hoiva-, opetus- ja hallinnon aloilla toimivat ammattiryhmät korostuvat tarkastelussa.
Muuten kilpailukykysopimuksen työaikalisäys on melko näkymätön työvoimatutkimuksen työaikatilastojen valossa. Palkansaajien tehdyn työpanoksen kasvuun on vaikuttanut ennen kaikkea palkansaajien määrän kasvu.
Kirjoittaja työskentelee työvoimatutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen työvoimatilastossa.
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.