Niin kotitalouksien keskimääräiset kuin myös yksin asuvien menot kotiin ostettuihin elintarvikkeisiin olivat viimeisimmän kulutus­tutkimuksen mukaan vähentyneet vuosien 2012 ja 2016 välillä, kun taas ravintoloihin ja muihin ruokapalveluihin käytettiin hieman enemmän rahaa.

Suomessa kodin ulkopuolella syömiseen on totuttu jo päiväkodeissa ja koulussa sekä työpaikka­ravintoloissa. Sen sijaan ulkona syöminen vapaa-ajalla tai valmiiden ruoka-annosten tilaaminen kotiin on yleistynyt myöhemmin.

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että miesten ja naisten elintarvikkeiden kulutus poikkeaa toisistaan niin määrällisesti kuin laadullisestikin (mm. Viinisalo ym. 2008; Aalto 2018; THL 2018).

Yksin asuviin keskitytään siksi, että useamman henkilön muodostamista kotitalouksista ei tiedetä, miten kotiin hankittujen elintarvikkeiden kulutus jakaantuu kotitalouden jäsenten kesken ja kuka kotitaloudessa tekee päätökset elintarvike­hankinnoista. Yksin asuvat kiinnostavat myös siksi, että heitä on yhä enemmän ja heidän osuutensa kotitalouksista oli vuonna 2016 jo yli 40 prosenttia.

Miehillä on keskimäärin suurempi ravinnon tarve kuin naisilla, minkä vuoksi kulutetut määrä ovat miehillä keskimäärin suurempia. Myös ikä vaikuttaa elintarvikkeiden kulutus­valintoihin ja määriin (esim. Aalto 2018, THL 2018) samoin kuin tulot (esim. Lindblom 2017).

Ruokamenot suurimmat ja ulkona syöminen yleisintä suurituloisilla 

Ruokaan käytetty rahamäärä oli yksin asuvilla pääsääntöisesti ylemmässä tuloluokassa edellistä tuloluokkaa korkeampi. Ruokamenojen kasvu koski sekä kotiin ostettuja elintarvikkeita että kodin ulkopuolista ruokailua.

Suuntaus on ollut sama niin miehillä kuin naisillakin molempina tarkasteluvuosina ja muutokset ruokamenoissa kussakin tuloluokassa olivat pieniä (Kuviot 1 ja 2).

Poikkeuksen ruokamenojen kasvutrendissä tekivät miehet ylimmässä tuloluokassa vuonna 2016. Ruokapalvelu­menot olivat heilläkin suuremmat kuin alemmassa tuloluokassa, mutta he ostivat kotiin eineksiä ja muita elintarvikkeita vähemmän kuin toiseksi ylimmän tuloluokan miehet (ansiot 25 000–30 000 e/v, kuvio 1). Näin ylimmän tuloluokan miesten kokonaiskulutus ruokaan jäi hieman alhaisemmaksi kuin toiseksi ylimmän.

Naisilla kokonaiskustannukset ruokaan kasvoivat tulojen myötä, vaikka kotiin ostettujen elintarvikkeiden tai kodin ulkopuolella syömisen kustannukset eivät kaikkien tuloluokkien välillä kasvaneet.

Kahdessa ylimmässä tuloluokassa erityisesti ulkona syömisen osuus oli selvästi suurempi kuin alemmissa tuloluokissa, mutta menot kotiin ostettuihin eineksiin ja muihin elintarvikkeisiin olivat toiseksi ylimmässä tuloluokassa lähes yhtä suuret kuin keskimmäisessä tuloluokassa (tulot 20 000–25 000 e/v, kuvio 2.)

Yksin asuvat miehet käyttävät ravintola-aterioihin selvästi enemmän rahaa kuin naiset

Ulkona syöminen ja muut ruokapalvelut on jaoteltu aineistossa kolmeen ryhmään: ravintola-aterioihin (lounaat ja muut ateriat), muuhun ravintolasyömiseen sekä työpaikka- ja opiskelija-aterioihin yhdessä vanhusten ateriapalvelujen[i] kanssa.

Muu ravintolasyöminen sisältää mm. salaatit, pizzat, hampurilaiset, lihapiirakat, alkoholittomat ruokajuomat, jälkiruoat, jäätelöt sekä kahvin, teen ja kahvileivät, jotka on nautittu ravintolassa tai kahvilassa.

Erilaisiin ruokapalveluihin kului yksin asuvilta naisilta yhteensä keskimäärin 49 euroa ja miehillä 66 euroa kuukaudessa vuonna 2016, mikä oli miehillä muutaman euron vähemmän ja naisilla enemmän kuin aiemmin. Alkoholijuomien kulutus ei ole tarkastelussa mukana.

Ravintola-aterioihin yksin asuvat miehet käyttivät rahaa 28 euroa kuukaudessa, naiset 18 euroa kuukaudessa.

Myös muu ravintolasyöminen jakaantui miehillä ja naisilla hieman eri tavoin. Miehet nauttivat ravintolassa pizzoja ja hampurilaisia tai ostivat niitä valmiina noutoruokana selvästi enemmän kuin naiset. Keskimäärin yksin asuvat miehet käyttivät niihin 10 euroa ja naiset 5 euroa kuukaudessa.

Muun ravintolasyömisen menot olivat miehillä keskimäärin 26 euroa ja naisilla 18 euroa kuukaudessa. Työpaikka- ja opiskelija-ateriamenot olivat naisilla (13 e/kk) hieman suuremmat kuin miehillä (12 e/kk). 

Yksin asuvien ruokapalvelujen käyttö lisääntyy tulojen kasvaessa. Kahdessa ylimmässä tuloluokassa ruokapalvelujen kustannukset ruokamenoista olivat miehillä noin 30 prosenttia (93 ja 122 e/kk) ja naisilla 23 prosenttia (65 ja 105 e/kk) vuonna 2016, kun yksin asuvilla ruokapalvelujen keskimääräinen osuus oli miehillä 25 prosenttia (66 e/kk) ja naisilla 19 prosenttia (49 e/kk).

Molemmilla sukupuolilla ulkona syömisen kustannukset ovat kahdessa ylimmässä tuloluokassa selvästi suuremmat kuin niitä alemmissa tuloluokissa. (Kuviot 1 ja 2.)

Ravintola-aterioiden osuus painottuu miesten ruokapalveluiden käytössä alinta tuloluokkaa lukuun ottamatta, joilla niiden osuus oli 22 prosenttia ja ylemmissä tuloluokissa lähes puolet (41–52 %).

Pienituloisimmilla miehillä puolestaan yli puolet ruokapalvelujen kustannuksista (59 %) kohdistui muihin kuin ravintola-aterioihin. Heillä pizzojen ja hampurilaisten yhteinen osuus ruokapalvelujen kustannuksista oli suurempi (28 %) kuin muilla.

Suurituloisimmat miehet puolestaan ostivat selvästi enemmän ravintola-aterioita, mutta myös keskimääräistä enemmän pizzoja sekä kaksinkertaisen määrän hampurilaisia muihin yksin asuviin miehiin verrattuna.

Lähes kaikissa tuloluokissa miehillä kului selvästi enemmän rahaa pizzoihin ja hampurilaisiin kuin salaattiannoksiin, alkuruokiin ja alkoholittomiin juomiin ravintolassa, kun taas naisilla järjestys oli päinvastainen.

Sen sijaan kahvin, teen ja kahvileivän osuus ulkona syömisen kustannuksista oli naisilla pääsääntöisesti noin 11 prosenttia ja kustannukset kasvoivat alimman tuloluokan runsaasta neljästä eurosta ylimmän tuloluokan 11 euroon kuukaudessa.

Miehillä kahvittelun osuus kustannuksista vaihteli ylimmän tuloluokan viidestä prosentista toiseksi alimman tuloluokan 15 prosenttiin (molemmissa noin 7 e/kk) ja eniten kahvitteluun käyttivät rahaa toiseksi ylimmässä tuloluokassa olevat miehet (11 e/kk). Keskimäärin niihin käytetty rahamäärä on lähes yhtä suuri naisilla (7 e/kk) ja miehillä (8 e/kk). 

Einesten kulutus on miehillä vähentynyt ja naisilla lisääntynyt 

Einesten kokonaiskulutus kääntyi kulutustutkimuksissa laskuun vuoden 2012 jälkeen. Valmisaterioiden kulutus pysyi lähes ennallaan, mutta aterian osien kulutus väheni selvästi vuonna 2016 aiemmasta. Einesten kokonaiskulutus laski suomalaisilla em. neljän vuoden aikana yli 55 kilosta 48 kiloon henkilöä kohden vuodessa.

Yksin asuvat miehet kuluttivat eineksiä edelleen henkilöä kohden enemmän (60 kg/hlö/v) kuin muut kotitaloudet, vaikka einesten vuosikulutus väheni heillä noin 10 kiloa henkilöä kohden. Yksin asuvilla naisilla einesten kulutus oli keskitasoa (49 kg/hlö/v) ja supistui aiemmasta vain muutaman kilon. (Aalto 2018.)

Liha- ja kalaeinesten vuosikulutus yhteensä väheni yksin asuvilla henkilöä kohti noin 8,5 kiloa, kun taas kasviseineksiä he hankkivat vuonna 2016 yli kaksi kiloa enemmän kuin vuonna 2012.

Yksin asuvilla miehillä kasviseinesten kulutus (15,5 kg/v) oli kasvanut tuolla aikavälillä lähes neljä kiloa ja naisilla noin kilon (17,9 kg/v). Miehillä korostui perunatuotteiden (35 %) ja naisilla taas muiden kasvisruokien (79 %) hankinnat.

Yksin asuvat miehet ja naiset ostivat lihaeineksiä keskimäärin 15 kiloa ja kalaeineksiä lähes viisi kiloa henkilöä kohti vuonna 2016. Niiden molempien kulutus oli vähentynyt pari kiloa vuodesta 2012, miehillä enemmän kuin naisilla. Siitä huolimatta yksin asuvat miehet söivät edelleen sekä makkaroita (9 kg/v) että einespizzoja (3 kg/v) noin kaksinkertaisen määrän naisiin verrattuna (makkaroita 5,8 kg/v, pizzoja 1,5 kg/v).

Einesten kokonaiskulutus oli suurimmillaan keskimmäisen tuloluokan (ansiot: 20 000–25 000 e/v) miehillä (68 kg/v) ja pienimmillään alimmassa tuloluokassa (56 kg/v). Naisilla einesten kulutus lisääntyi tulojen kasvaessa (vaihtelu: 35–68 kg/v). Poikkeuksena toiseksi ylin tuloluokka, jossa lähes kaikkien einesryhmien kulutus oli vähäisempää kuin kahdessa sitä alemmassa tuloluokassa. (Kuvio 3.)

Eniten ansaitsevat naiset söivät selvästi enemmän kasvis- ja kalaeineksiä kuin muut yksin asuvat. Myös suurimman tuloluokan miehet söivät keskimääräistä runsaammin kasvis­eineksiä ja enemmän kalaeineksiä kuin alempien tuloluokkien miehet.

Lihaeinekset ja ruokamakkarat korostuvat miesten eineshankinnoissa naisten vastaaviin tuloluokkiin verrattuna, samoin pizzat ja hampurilaiset. Naiset puolestaan suosivat kasviseineksiä sekä riisi- ja muita piirakoita enemmän kuin miehet.

Muutokset elintarvikkeiden kulutuksessa ja ruokamenoissa verraten pieniä 

Ruokamenot yhteensä ja kulutus elintarvikkeisiin ovat pysyneet tarkastelu­vuosina kussakin tuloluokassa pitkälti saman suuruisena.

Sekä yksin asuvien miesten että useimmissa tuloluokissa myös naisten menot ulkona syömiseen olivat kasvaneet. Vastaavissa tuloluokissa miehillä ruokamenot sekä kokonaisuudessaan että myös ulkona syömiseen ja eineksiin ovat selvästi suuremmat kuin naisilla, kun taas naiset ostavat enemmän muita elintarvikkeita kuin eineksiä.

Aikaisemmat esimerkiksi THL:n tutkimukset kertovat siitä, että koulutetut syövät enemmän kasviksia ja hedelmiä ja samoin naiset syövät niitä enemmän kuin miehet. Myös tämä tutkimus kertoo saman­suuntaisia tuloksia jalostettujen elintarvikkeiden osalta: naiset ja suurituloiset syövät enemmän kasviseineksiä.

Kiinnostavaa on myös, että tulot näkyvät varsinkin miehillä siinä, millaista ruokaa syödään ulkona; pienituloiset miehet suosivat pizzaa, kun taas suurituloiset syövät enemmän muuta ravintolaruokaa.

Kristiina Aalto on projektisuunnittelija Kuluttajatutkimuskeskuksessa (Helsingin yliopisto).

Lähteet:

Aalto, Kristiina 2018. Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998. Helsingin yliopisto: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 2018:80.

Lindblom, Taru 2017. Does sugar sweeten the pill of low income? Inequalities in the consumption of various foods between Finnish income groups from 1985 to 2012. Research to Finnish Society. 10, 61-71.

THL 2018. Valsta, Liisa; Kaartinen, Niina; Tapanainen, Heli; Männistö, Satu ja Sääksjärvi, Katri (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 12/2018.

Viinisalo, Mirja, Nikkilä, Marita & Varjonen, Johanna 2008. Elintarvikkeiden kulutusmuutokset kotitalouksissa vuosina 1966–2006. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 7/2008.

[i] Vanhusten ateriapalveluiden arvoksi on arvioitu 30 prosenttia kulutusluokan vanhusten ateria-, päivähoito ja- ym. muut palvelut arvosta (A1231102). Vanhusten ateriapalvelut näkyivät yli 70-vuotiaiden kulutuksessa työpaikka- ja opiskelija-aterioiden sijaan.