Kaiken kaikkiaan vuonna 2015 Suomessa suoritettiin 134 500 tutkintoa, joista noin 10 000 oli ulkomaalais­taustaisten suorittamia. Ammatillisen tutkinnon suorittaneista 6 prosenttia (4 800 tutkintoa) ja korkeakoulu­tutkinnon suorittaneista 8 prosenttia (5 360 tutkintoa) oli ulkomaalais­taustaisia.

Mitä Suomessa tutkinnon suorittaneille ulkomaalais­taustaisille tapahtuu valmistumisen jälkeen? Tilastot kertovat siitä, kuinka moni jää töihin Suomeen.

Ulkomaalaistaustaisten työllistymistä on tässä tarkasteltu syntyperän mukaan. Se perustuu Tilasto­keskuksen luokitukseen, josta tässä mukana ovat ulkomaalais­taustaiset, jotka ovat syntyneet ulkomailla.

Vuonna 2015 valmistui ammatillisesta ja korkea­koulutuksesta yhteensä 8 050 syntyperältään ulkomaalais­taustaista. Lisäksi samana vuonna valmistui 2 100 tutkinnon suorittanutta, joilta syntyperätieto puuttui, mutta jotka eivät myöskään olleet Suomen kansalaisia. Näiden voidaan olettaa myös olevan ulkomaalais­taustaisia.

Suurin osa ryhmästä, joilta syntyperätieto puuttui, lähes 1 900, oli korkeakoulu­tutkinnon suorittaneita. Jos nämä lasketaan ulkomaalais­taustaisten joukkoon, joka viides ulkomaalais­taustainen muutti maasta heti tutkinnon suoritus­vuonna.  

Ulkomaalaistaustaisten tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vaikeampaa kuin suomalais­taustaisten

Seuraavassa tarkastellaan synty­perältään ulkomaalais­taustaisten 8 050 henkilön toimintaa rekisteri­tietojen avulla tutkinnon suoritus­vuonna sekä vuoden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta. (Kuvio 1)

Tutkinnon suoritusvuoden lopussa työssä oli 56 prosenttia, toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista 53 prosenttia ja korkeakoulu­tutkinnon suorittaneista 58 prosenttia.

Työttömänä oli 25 prosenttia. Päätoimisesti opiskeli 12 prosenttia. Osa opiskeli saman koulutuksen maisteri­tutkintoa alemman korkeakoulu­tutkinnon jälkeen.

Muussa toiminnassa pääasiallisen toiminnan mukaan (ei siis työllinen, työtön, päätoiminen opiskelija tai varusmies- tai siviili­palveluksessa) oli 7 prosenttia. Osa muussa toiminnassa olevista oli myös todellisuudessa maasta muuttaneita, koska kaikki henkilöt eivät tee muutto­ilmoitusta maistraattiin.

Työssäkäynti-tilaston pääasiallisen toiminnan luokituksessa luokassa muu toiminta on henkilöitä, joille ei tilastovuonna löydy mistään rekisteri­aineistosta tietoja.

Vuoden kuluttua valmistumis­vuodesta työllistyneitä oli 61 prosenttia. Työttömien osuus on vähentynyt 18 prosenttiin. Maasta muuttaneita oli 2 prosenttia, ja muussa toiminnassa olevien osuus oli kasvanut 13 prosenttiin.

Jos tarkastellaan vain Suomeen jääneitä, oli työllistyneitä muutama prosentti­yksikkö enemmän. Kun tutkinnon suorittamisen jälkeen ei työllistytä Suomeen, on mahdollisesti palattu takaisin kotimaahan tai muutettu muualle.

Työllistyminen paranee hieman ja työttömyys vähenee, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut muutama vuosi. Samaan aikaan maasta muuttaneiden määrät hieman kasvoivat.

Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta, vuoden 2017 lopussa, töissä oli 64 prosenttia (maassa asuvista 66 %) ja työttömänä 12 prosenttia. Muussa toiminnassa pääasiallisen toiminnan mukaan oli 13 prosenttia ja maasta muuttaneita oli 4 prosenttia. Päätoimisesti opiskeli 6 prosenttia.

Kolmen vuoden kuluttua maasta muuttaneita oli 6 prosenttia vuonna 2015 tutkinnon suorittaneista ulkomaalais­taustaisista. Muussa toiminnassa oli 13 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten työllistyminen on alhaisempaa kuin suomalais­­taustaisilla. Työllisiä oli 66 prosenttia (maassa asuvista 70 %). Työttömiä oli 9 prosenttia, mikä oli samaa suuruusluokkaa kuin suomalais­taustaisilla.

Sukupuolten välillä työllistymisessä ja maasta muutossa ei ole juurikaan eroa. Vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta miehistä työskenteli 61 prosenttia ja naisista prosenttiyksikön enemmän. Maasta oli muuttanut 2 prosenttia sekä miehistä että naisista ja muussa toiminnassa oli miehistä 12 ja naisista 13 prosenttia.

Kolmen vuoden päästä miehistä oli töissä 65 prosenttia ja naisista prosentti­yksikön enemmän. Miehistä maasta oli muuttanut 6 prosenttia ja muussa toiminnassa oli 13 prosenttia. Naisista maasta muuttaneita oli 5 prosenttia ja muussa toiminnassa 14 prosenttia.

Työllistymisen lisäksi henkilön Suomeen jäämiseen vaikuttaa todennäköisesti myös siviilisääty. Suomeen jääneistä niiden osuus, jotka ovat avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa (46%), on kasvanut 6 prosentti­yksikköä, kun taas naimattomien osuus (40%) on vähentynyt 10 prosentti­yksikköä kolmen tarkastelu­vuoden aikana.

Ulkomaalaistaustaisen tutkinnon suorittaneen työllistyminen on siis vaikeampaa kuin suomalais­taustaisen, vaikkakin työllistyminen hieman helpottuu, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut enemmän aikaa.

Tarkasteltaessa vuonna 2015 tutkinnon suorittaneita suomalais­taustaisia, vuoden kuluttua työskenteli vastaavilta koulutusasteilta valmistuneista 74 prosenttia ja kolmen vuoden kuluttua 82 prosenttia. (Kuvio 2)

Rekisteritiedoista ei selviä, vaikuttaako ulkomaalais­taustaisten maahan jäämiseen se, ettei koulutusta vastaavaa tai mieleistä työtä löydy vai jokin muu syy, mutta rekisteritietojen valossa näyttää, että osa ulkomaalais­taustaisista tutkinnon suorittajista ei jää maahan, koska työllistyminen heti tutkinnon suorittamisen jälkeen on vaikeahkoa.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksen koulutus­tilastoissa.