Oppivelvollisuus on laajentunut Suomessa koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa. Näin ollen voisi kysyä, onko lukua 15–24-vuotiaiden työttömyydestä eli ”nuorten työttömyysastetta” nykyoloissa mielekästä seurata. Asiaan on eri näkökulmia, joita käydään läpi tässä artikkelissa.

Perinteen noudattaminen tilastoissa ei ole välttämättä aina hyve, mutta perinteeseen kuuluu myös välttämättömyyksiä. Tällainen on esimerkiksi kansainvälisiin standardeihin sisältyvä, 15 vuotta täyttäneiden työmarkkinatilastointi.

Jokainen 15 vuotta täyttänyt on kansainvälisesti yhdenmukaisen työmarkkina-asemamäärittelyn mukaan joko työllinen, työtön tai työvoiman ulkopuolinen.

Työttömyysasteen ilmoittaminen 15–74-vuotiaiden ikäryhmässä ei ole tätä nykyä muuttumassa miksikään toiseksi ikäryhmäksi kansainvälisissä yhteyksissä. Niinpä myös Suomi seuraa työttömien määrän ilmoittamisessa tuota ikäryhmää, vaikka työttömiä on vain vähän ikäryhmän ääripäissä. 

Tilastot tarrautuvat usein käytännöllisistä syistä 5- tai 10-vuotisikäryhmiin, vaikka juuri 15–24-vuotiaissa yhden vuodenkin iällä on merkitystä työmarkkinatilanteeseen.

Esimerkiksi 18 vuoden rajapyykki merkitsee parempia työmahdollisuuksia silloin, kun nuori haluaa töitä, ja tarjoaa toisaalta mahdollisuuden työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiseen tietyin edellytyksin.

Suomessa virallisia työmarkkinatilastoja voidaan kuitenkaan julkaista vain 5- tai 10-vuotisikäryhmissä, koska otos toteutetaan 5-vuotisikäryhmien mukaan. Tiedämme kuitenkin, että työllisiä ja työttömiä on myös alle 18-vuotiaissa. Työmarkkinatietojen julkaiseminen 15-vuotiaista lähtien on siksikin perusteltua.

Kesällä moni nuori on töissä, töitä haetaan keväisin

Kuka tahansa, joka työlainsäädännössä määritellyn iän puolesta voi tehdä töitä, voi myös etsiä töitä. Siis myös 15-vuotias.

15–19-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille riippuu paljon vuodenajasta. Karkeasti sanoen 15–19-vuotiaiden työllisten määrä tuplaantuu kesällä verrattuna vuoden alkukuukausiin. Näin voi sanoa pitkän aikavälin tietoihin nojaten, joskin suhdannevaihtelut vaikuttavat nuortenkin työllisyyteen. Keväällä taas 15–19-vuotiaiden työttömien määrä nousee moninkertaiseksi verrattuna useisiin muihin kuukausiin (kuvio 1).

Esimerkkinä 15–19-vuotiaiden työllisyyden ja työttömyyden kausivaihtelusta kuviossa 1 on käytetty vuoden 2024 tietoja. 

Nuoria on työllisinä muinakin vuodenaikoina, yleensä opiskelujen ohessa. Työt ovat luonteeltaan osa-aikaisia ja usein myös määräaikaisia.

15–19-vuotiaiden työllisyysaste vaihteli esimerkiksi vuonna 2024 eri kuukausien välillä noin 20 prosentista 44 prosenttiin. Vaikka 15–19-vuotiaiden työllisyysaste on vaatimaton yleiseen työllisyysasteeseen nähden ja näin ollen laskee yleistä työllisyysastetta jonkin verran, varsinkin kesäisin alle 20-vuotiaiden työpanos kansantaloudessa on merkittävä.

Kuvio 2 kertoo, miten 15–19-vuotiaat jakautuivat työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan keskimäärin vuoden 2023 aikana. Huomataan, että suurin osa 15–19-vuotiaista oli odotetustikin työvoiman ulkopuolella molemmissa sukupuolissa (kuvio 2).

Naisia oli työllisinä enemmän kuin miehiä sekä määränä että osuutena samaan sukupuoleen kuuluvasta väestöstä. On kuitenkin otettava huomioon, että asevelvollisuutta suorittavat lasketaan Suomessa työvoiman ulkopuoliseen väestöön.

Kun työllisiä on vähän, työttömyysaste vaihtelee voimakkaasti 

Entä sitten nuorten työttömyysaste? Edellä oli tarkasteltu 15–19-vuotiaiden ikäryhmää, mutta tässä teemassa siirrytään 15–24-vuotiaisiin, koska nuorten työttömyysastetta trendeineen kuvataan tässä jälkimmäisessä ikäryhmässä.

On muistettava, mitä työttömyysaste kuvaa: työttömien osuutta työvoimasta. Jos siis työllisten määrä on pieni, työttömyysaste nousee helposti korkeuksiin työttömien määrän noustessa. Niinpä kun nuoret hakevat töitä erityisesti keväisin, työttömien osuus työvoimasta kasvaa ja työttömyysaste nousee merkittävästi.

Taulukossa 1 on esimerkkinä 15–24-vuotiaiden työttömyysaste toukokuulta 2023 ja koko vuoden keskiarvo, sekä vielä työttömien määrä ja osuus samanikäisestä väestöstä samoilta ajanjaksoilta.

Nuorisotyöttömyydessäkin trendi on ollut nouseva viime vuosina 

15–24-vuotiaiden työttömyysastetta kuvaamaan käytetään usein trendiä, joka tasaa kausi- ja satunnaisvaihtelut. Samoin tehdään luonnollisesti yleisen työttömyysasteen kanssa.

15–24-vuotiaiden työttömyysasteen trendiä ei tule verrata merkitykseltään yleiseen 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiin edellä luetelluista syistä: nuoret siirtyvät vähitellen työmarkkinoille iän karttuessa. Sitä voidaan kuitenkin käyttää havainnollistamaan nuorten työmarkkinatilanteen muutosta yli ajan.

Kuvio 3 kertoo, kuinka erityisesti viimeisen reilun parin vuoden aikana 15–24-vuotiaiden työttömien osuus samanikäisestä työvoimasta eli työttömyysaste on noussut selvästi – itse asiassa eniten koko aikasarjan aikana. Silti viimeaikaiset luvut ovat vielä melko kaukana vuoden 2009 huipusta (kuvio 3). 

EU:n tilastovirasto Eurostat raportoi kuukausittain 15–24-vuotiaiden työttömyysastetta, kuten myös yleistä, 15–74-vuotiaiden työttömyysastetta. Eurostatin tiedot ovat kausitasoitettuja. 

15–24-vuotiaiden työttömyysaste vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä. Kuviossa 4 tiedot ovat marraskuulta 2024 niistä EU- ja ETA-maista, joista ne ovat saatavilla. Korkein lukema 26,6 prosenttia löytyy Espanjasta, mikä ei ole aiempien vuosien tietojen perusteella yllätys. Sen sijaan Ruotsin melko korkealle kiivennyt 24,4 prosentin työttömyysaste saattaa yllättää (kuvio 4). 

Suomen 15–24-vuotiaiden työttömyysasteen trendi on noussut vuodessa suunnilleen saman verran kuin Ruotsin: 1,4 prosenttiyksikköä 18,7 prosenttiin. Tämän ikäryhmän työttömien määrä oli Ruotsissa marraskuussa 2024 kaikkiaan 164 000, mikä taas on selvästi korkeampi lukema kuin Suomessa, jossa se oli 56 000.

Kerrottakoon myös, että Japanissa ilmoitettiin samaan aikaan saman ikäryhmän työttömyysasteeksi 3,1 prosenttia, kun EU- ja ETA-maiden keskiarvo oli 15,3 prosenttia.

NEET-aste mittaa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia 

Koska työttömyysaste ei kuvaa nuorten ikäryhmän tilannetta kokonaisvaltaisesti, on hyvä käyttää myös muita mittareita. Yksi tällaisista on NEET-aste (NEET=not in education, employment or training, eli ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai kurssikoulutuksessa).

Henkilö, joka ei kuulu mihinkään edellä mainittuun ryhmään, ei ole välttämättä väliinputoaja tai heikossa asemassa, mutta epäilemättä tällaisia nuoria on juuri koulutuksen ja työllisyyden ulkopuolella.

Kuvio 5 kertoo 15–24-vuotiaiden NEET-asteen kehityksen vuodesta 2019 alkaen vuosineljänneksittäin. Luvussa ei ole samanlaista kausivaihtelua kuin työttömyysasteessa. Korona-ajan huipun jälkeen NEET-aste on vaihdellut 15–24-vuotiaissa kuuden ja kahdeksan prosentin välillä (Kuvio 5). Vaihteluun vaikuttavat monet asiat, kuten opiskelu- ja työpaikkojen saatavuus sekä halukkuus ja mahdollisuudet tehdä jotain muuta kuin opiskella tai käydä töissä.

Entä vaikuttiko oppivelvollisuusuudistus vuonna 2021 tilastojen valossa alle 20-vuotiaiden koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien osuuteen? 15–19-vuotiaiden NEET-aste on ollut noin 4 prosenttia tai hiukan sen yli vuosina 2020–2023, joten oppivelvollisuusiän muutos ei ole sitä laskenut tähän mennessä.

Eurostat julkaisee melko yksityiskohtaista NEET-astetarkastelua pidemmälläkin aikavälillä. Näistä tiedoista käy ilmi, että Suomessa NEET-aste on vuoteen 2023 ulottuvien tietojen mukaan jonkin verran EU- ja ETA-maiden keskiarvon alapuolella, vaikka Suomessa NEET-aste ei ole laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana kuten EU- ja ETA-maissa keskimäärin.

Toisaalta Suomessa sukupuolten välinen ero NEET-asteessa on hyvin pieni, kun taas joissain maissa se on naisilla huomattavasti korkeampi kuin miehillä.

Lisää avointa tilastotietoa nuorista tulossa 

15–19-vuotiaiden työmarkkinatieto tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman työelämään astuvista nuorista. Erityisesti heidän vaikutuksensa tilastoissa näkyy keväällä ja kesällä, mutta jossain määrin myös koko vuoden keskiarvoissa, kun tarkastellaan yleisiä työllisyys- ja työttömyystietoja.

Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen ei sellaisenaan muuta tätä näkymää. 15–19-vuotiaat ovat pääosin suorittamassa tutkintokoulutusta, mutta osittain myös työmarkkinoilla.

Sen sijaan, että emme julkaisisi työvoimatutkimuksessa 15–24-vuotiaiden työttömyysasteen trendiä, tieto ollaan lisäämässä avoimeen tietokantaan tammikuun tiedoista alkaen, samoin NEET-aste neljännesvuosittain vuoden 2025 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Näin nuorista saatavilla oleva tilastotieto hieman lisääntyy.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Palkat ja työelämä -ryhmässä.