Uusi eduskunta on edeltäjäänsä hieman nuorempi. Nuorekkuudesta vastaavat naiset. Valittujen naisten keski-ikä oli 44,4 vuotta ja miesten 49,3 vuotta. Alle 40-vuotiaista edustajista yli puolet oli naisia.

Miehiä oli selkeä enemmistö 50–59-vuotiaista sekä erityisesti 60 vuotta täyttäneistä. Kaikkiaan edustajista jopa 59 on alle 40-vuotiaita. Alle nelikymppisiä on peräti kymmenen enemmän kuin edellisessä eduskunnassa.

Kuvio 1. Eduskuntaan 2015 valittujen naisten ja miesten osuus ikäluokittain, %

Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Vaalien alla miehet olivat näkyvästi esillä: Eduskuntapuolueet suuntasivat vaaleihin seitsemän puheenjohtajamiehen ja vain yhden puheenjohtajanaisen voimin. Puolueiden asettamista ehdokkaista naisia oli näissäkin vaaleissa alle 40 prosenttia.

Valtamediassa keskustelua hallitsi perinteisesti "miehisinä” pidetyt aiheet: talouspolitiikka ja turvallisuuspolitiikka. Sattumaa tai ei – sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, kulttuurista, koulutuksesta ja tasa-arvokysymyksistä keskusteltiin vähemmän.

1990-luvun alun tiukassa taloustilanteessa naisehdokkaiden osuus, naisten saama ääniosuus ja eduskuntaan valittujen naisten osuus tipahtivat aiempien vaalien osuuksista, vaikka naisten äänestysaktiivisuus pieneni miesten aktiivisuutta vähemmän. Miten sukupuolten edustukselle kävi näissä vaaleissa?

Kuvio 2. Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa 1954–2015, %

Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Naisten osuus ehdokkaista, annetuista äänistä ja valituista kasvoi eduskuntavaaleissa tasaisesti 1960-luvulta alkaen 1990-luvun taitteeseen asti. 1990-luvun notkahduksen jälkeen naisten osuudet nousivat 40 prosentin pintaan tai hieman yli. Kolmessa peräkkäisissä vaaleissa naisia on asetettu ehdolle, äänestetty ja valittu eduskuntaan suunnilleen samassa suhteessa.

Vähiten naisedustajia on Keskustalla, Perussuomalaisilla ja RKP:llä.

Vahvistamattoman tuloksen mukaan nyt valituista kansanedustajista 83 on naisia (41,5 %), kun edellisvaaleissa naisia valittiin 85. Naisehdokkaat saivat 42,6 prosenttia äänistä. Aikaisemmin naiset ovat saaneet näin korkean osuuden äänistä vain vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Vuosia kestänyt taloustaantuma ei siis aiheuttanut samankaltaista notkahdusta sukupuolten välisissä osuuksissa kuin mitä 90-luvun laman jälkeisissä vaaleissa nähtiin. Itse asiassa notkahdusta ei ole tapahtunut mihinkään suuntaan, vaan naisten aliedustus eduskuntaan valituista, annetuista äänistä ja ehdokkaista on pysytellyt samalla tasolla miltei koko 2000-luvun.

Kuvio 3. Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa eduskuntapuolueittain 2015, % 

Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Uudessa eduskunnassa on suhteellisesti eniten naisia SDP:n, Kristillisdemokraattien, Vasemmistoliiton ja Vihreiden valituissa. Naisten osuus valituista on pienin Keskustalla, Perussuomalaisilla ja RKP:llä. Vasemmistoliitossa, SDP:ssä ja Kristillisdemokraateissa naisehdokkaita äänestettiin ja meni läpi selvästi naisehdokkaiden osuutta enemmän. Keskustalla ja RKP:lla tilanne oli päinvastainen.

Naisia valittiin miehiä enemmän Lapin ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä. Naisten osuus valituista on puolestaan pienin Keski-Suomessa (30 %), Vaasan vaalipiirissä (31 %) ja yllättäen Uudellamaalla (34 %).

Lisää tilastotietoa ehdokkaista, valituista ja äänestämisestä vaalitilastojen sivuilta ja vaalikarttapalvelusta. 

Lue myös ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysit eduskuntavaaleissa 2015.