Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?

The Economistin naisten tasa-arvoa työelämässä mittaavassa ns. lasikatto-indeksi­vertailussa Suomi sijoittui neljänneksi vuonna 2015.

Suomi on vertailun kärkeä, kun mitataan sukupuolten välistä eroa korkea­koulutuksessa: suomalais­naisista 49 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun vastaava luku suomalaisilla miehillä on 35 prosenttia.

Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa kärkisijoille, mikä ei ole yllätys, sillä naisten osallistuminen työmarkkinoille on Pohjoismaissa samaa tasoa miesten kanssa.

Norjassa sukupuolten välinen palkkaero on vain 6,3 prosenttia, kun se OECD-maissa keskimäärin on 15,5 prosenttia (Suomessa 20,2 %).  

Islannissa pörssiyhtiöiden hallituspaikoista 44 prosenttia on naisilla. Naisten vahvaa osallistumista hallitus­työskentelyyn selittävät myös naiskiintiöt, joita on käytössä muissakin Pohjoismaissa.

Norjassa ja Islannissa myös poliittisissa puolueissa on vapaa­ehtoiset naiskiintiöt, samoin kuin Ruotsissa, jossa 44 prosenttia parlamentin edustajista on naisia. 

Viidenneksi sijoittuneessa Unkarissa naisten ja miesten välinen palkkaero on vertailun pienin, 3,8 prosenttia. Lisäksi unkarilaisilla äideillä on 71 viikon palkallinen (100 % palkka) äitiysloma, ja alhaiset päivähoito­maksut.

Vertailun häntäpäähän sijoittuvat Japani, Turkki ja Etelä-Korea, joissa miehet ovat paremmassa asemassa niin koulutuksen, työllisyyden kuin johto­tehtävien osalta. Näissä maissa myös naisten ja miesten välinen palkkaero on suuri, Etelä-Koreassa 36,7 prosenttia.

"Lasikatto"-indeksi 2015

Lähde: The Economist. Daily chart, 3.3.2016

Lasikatto-indeksi on yhteis­mittari, jossa mukana ovat kymmenen muuttujaa: naisten ja miesten välinen ero työllisyys­asteessa, palkoissa ja korkea-asteen koulutuksessa; päivähoito­maksujen suuruus; palkallisen äitiys-, ja isyysloman pituus; naisten suorittama akateeminen GMAT-testi (Graduate Management Admission Test); naisten osuus johtajista ja pörssi­yhtiöiden hallituksissa sekä maiden parlamenteissa. Jokaisen maan tulos on näiden kymmenen indikaattorin painotettu keskiarvo.

Lähde: The Economist, The best and worst places to be a working woman.

Lisää sukupuolten tasa-arvosta Tilastokeskuksen teemasivulta.