Antti Rinteen hallitus luotsaa Suomen perhevapaa­järjestelmää kohti 5+5+5-mallia, jossa tuoreiden perheiden molemmat vanhemmat ovat kotona viisi kuukautta. Lisäksi pakettiin kuuluu 5–6 kuukauden pituinen aika, jonka vanhemmat saisivat jakaa keskenään mielensä mukaisesti.


Vaikka ehdotus on saanut osakseen kovaakin kritiikkiä, niin ruotsalainen sanoisi: on jo aikakin. Ruotsin vanhempain­vapaat ovat yhteenlaskettuna Suomen vastaavia suuremmat (480 päivää; Suomessa tällä hetkellä 317). Ruotsissa tasapituiset äitiys- ja isyyslomat ovat olleet käytössä jo vuodesta 2012. Ruotsissa äitiys- ja isyysvapaan pituudet ovat 90 päivää kumpainenkin, minkä lisäksi 210 päivää ja 90 alemman tuen päivää on perheen kesken vapaasti jaettavissa.

Suomen tämänhetkisessä mallissa äidit saavat 105 päivää lomaa, miehet 54 päivää. Lisäksi myönnetään 158 päivää, joita pitää joko isä, äiti tai molemmat vuorotellen. Verrattuna Ruotsin malliin systeemi on kuitenkin jäykempi, sillä päivät on pidettävä putkeen ja päiviä voi käyttää vain jompikumpi vanhemmista kerrallaan. Ruotsissa päiviä voi käyttää ripotellen silloin tällöin, ja myös vanhemmat yhtä aikaa.

Maailmanlaajuisella tasolla Suomen perhevapaat ovat luksusta. Vertailu­kohdaksi voi ottaa esimerkiksi USA:n, missä palkallinen äitiys­vapaa ei ole lainkaan laissa. Amerikkalainen äiti synnyttää ja palaa töihin ennen kuin vauva-arki ehtii edes kunnolla alkaa – tai jää perheen­lisäyksen myötä kokonaan pois työstä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös Suomessa voitaisi mennä aina parempaan suuntaan.

Perhevapaiden korvamerkkaaminen on asenteita muokkaavaa uudistus­työtä, jonka hyödyt eivät avaudu hetkessä. Suomessa koti-isyys on yhä harvinainen poikkeus säännöstä. Tämä siitäkin huolimatta, että isyysvapaiden käyttö on ollut nousussa 1990-luvulta saakka, jolloin ”isäkiintiöitä” lisättiin.

Miehet pitävät yleensä heille kiintiöidyt eli korva­merkityt päivät, mutta eivät välttämättä enempää. Yksi syy on se, että miehisillä aloilla voi yhä olla vaikeaa myöntää haluavansa jäädä kotiin hoitamaan lapsia.

Vuonna 2016 suomalaiset isät pitivät vanhempain­vapaasta vain 9,5 prosenttia. Ruotsissa perhevapaa­uudistus on tuottanut tuloksia: vanhempain­vapaita pitäneistä 27,9 prosenttia oli miehiä, ja osuus kasvaa edelleen.

Asenteellista muutosta on vaikea mitata. Ruotsissa kuitenkin isien kotiin jääminen nähdään jatkuvasti kannatettavampana. Yksi syistä tähän on se, että jaettu vanhemmuus, jossa arkirutiinit eivät ole ainoastaan yhden vastuulla, on sijoitus parisuhteen hyvinvointiin. Tämä ei ole pieni asia, varsinkin kun katsotaan avioero­tilastoja. Erojen määrä on korkea ja nousussa kaikissa Pohjoismaissa.

Isät, jotka ovat saaneet mahdollisuuden luoda tiiviimmän suhteen lapseensa, eivät lähtö­kohtaisesti harmittele päätöstään. Kenties tasapainoisempi perhe-elämä heijastuu erilaisin myönteisin vaikutuksin myös työelämään. Hallinnan tunne omasta elämästä on sosiaali­tieteellisissä tutkimuksissa liitetty hyvinvointiin muun muassa alenevan stressin kautta. Hallinnan tunne on hyväksi yksilön hyvin­voinnille, on tämä sitten vanhemman tai työntekijän roolissa.

Korvamerkkaamisen lisäksi onnistuneeseen perhevapaa­malliin näyttää kuuluvan myös joustavuus. Tämänhetkiseen Suomen malliin on sijoitettu 158 päivää vanhempain­vapaata, joka pidetään ”putkeen” äitiys- ja isyysloman jälkeen. Malli vaikuttaa jäykältä, kun sitä verrataan Ruotsiin, jossa vanhemmat saavat käyttää päiviä miten ja milloin tahtovat – yhdistellen työtä ja perhe-elämää joustavasti työpaikkojen kanssa yhteistyössä. Vielä ei tiedetä, tullaanko samanlaista joustoa näkemään myös Rinteen 5+5+5-mallissa.

Ruotsin mallia muokattiin kesällä 2019 entistä notkeammaksi: malli huomioi nyt paremmin saman sukupuolen pariskunnat sekä vanhemmat, joiden kumppani on eri kuin lapsen biologinen toinen vanhempi. Tilastotieto tukee sitä, että vanhempain­vapaamallien tulee toimia joustavasti kaiken muotoisille perheille. Vuonna 2018 Suomessa solmittiin 387 uutta avioliittoa samaa sukupuolta olevien välillä.

Ruotsissa tarjotaan lisäksi mahdollisuus ottaa ”tuplapäiviä”, jolloin molemmat vanhemmat ovat kotona. Notkealla vanhempain­vapaamallilla on hämmästyttäviä terveys­vaikutuksia. Stanfordin yliopistossa tehtiin tutkimus When Dad Can Stay Home: Fathers’ Workplace Flexibility and Maternal Health, jossa selvitettiin Ruotsin joustavan perhevapaa­järjestelmän vaikutuksia äitien hyvinvointiin. Tulosten mukaan tuoreet äidit, joiden puolisot hyödynsivät ”tuplapäiviä” silloin kun niitä tarvittiin, käyttivät 26 prosenttia vähemmän ahdistus­lääkkeitä ja 11 prosenttia vähemmän antibiootteja kuin äidit ennen perhevapaa­uudistusta.

Työllisyysluvuista huolehtiville tutkimus toi myös hyviä tuloksia. Tuplapäiviä ei ole pakko käyttää suuria määriä. Hyvinvointia vaikutti lisäävän pelkkä vapaus valita: tieto siitä, ettei yksin tarvitse selvitä vaikeista päivistä, toi rauhaa, vaikkei mahdollisuutta lopulta olisi runsaasti käytettykään.

Elisa Falck on tietopalveluiden ja viestinnän korkeakoulu­harjoittelija, joka opiskelee sosiaalitieteiden kandidaatti­ohjelmassa Helsingin yliopistossa. Hän ei ole ollut vielä minkään pituisella vanhempain­vapaalla.