Sosiaali- ja terveysalan ainaiseen rahapulaan syypäitä etsiessä kannattaa välillä mennä kauemmaksikin kuin vain nykyiseen, edelliseen tai sitä edeltäneeseen hallitukseen.

Voi mennä jopa sellaisiin aikoihin asti, jolloin köyhistä ja kipeistä ei kannettu huolta, sairaala ja lastensuojelu oli vielä keksimättä, sosiaalitoimistosta puhumattakaan.

Jouluna sopii mietiskellä, miksi ylipäänsä on ryhdytty sote-puuhiin. Oiva oheislukemisto on brittihistorioitsija Tom Hollandin teos Dominion, joka käy läpi läntisen sivilisaation kehitystä Rooman valtakunnan ajoilta tähän päivään.

Kappadokiassa nykyisen Turkin alueella taannoin vaikuttaneita sisaruksia voi pitää sote-alan edelläkävijöinä. Myöhemmin etuliitteen Pyhä saanut Basileios Kesarealainen aloitti radikaalin rakennushankkeen ruton kourissa kärsineen Kesarean kaupungin laitamille vuonna 369.

Nimen Basileias saanut sote-kompleksi sisälsi köyhäintalon ja Tom Hollandin mukaan myös ”käytännössä ensimmäisen sairaalan”. Basileios oli jättänyt uransa lakimiehenä, opiskellut Ateenassa myös lääketiedettä, mutta valittiin ruttoa seuraavana vuonna Kesarean piispaksi.

Piispana lähellä sijaitsevassa Nyssassa toiminut pikkuveli Gregorius meni ihmisoikeusajattelussa vieläkin pidemmälle. Hän tuomitsi paitsi jyrkät varallisuuserot, myös orjuuden sovittamattomana rikkomuksena Jumalaa vastaan. Tämä oli aikalaisille liian radikaalia puhetta vakavasti otettavaksi: ”miten muuten vähemmällä älyllä ja kyvyillä varustetut selviäisivät”.

Orjuus oli itsestään selvänä pidetty osa sosiaalista ja taloudellista järjestelmää. Kesti puolitoista tuhatta vuotta, ennen kuin ajatukset orjiinkin ulottuvista ihmisoikeuksista lopulta alkoivat toteutua 1800-luvulla. Eikä maailma ole valmis, tällä hetkellä Maailman työjärjestö ILO arvioi orjia olevan 50 miljoonaa.

Antiikin ajan sosiaalista todellisuutta oli myös parkuminen tienposkissa ja kaatopaikoilla.

”Vanhempiensa hylkäämät vauvat olivat yleinen näky”, Tom Holland kirjoittaa. Joissain kaupungeissa, kuten Spartassa, vammaisten lasten ja erityisesti tyttöjen hylkäämisestä oli tehty suorastaan valtiota hyödyttävä hyve, jota filosofi Aristoteleskin tuki.

Jos joku vaivautuikin pelastamaan tienvarresta lapsen, tästä poikkeuksetta kasvatettiin orja, tytön tapauksessa työskentelemään bordellissa. Lastensuojelun esiäitinä kunnostautui Basileioksen ja Gregoriuksen isosisko Makrina, joka pelasti roskiksiin hylättyä tyttöjä ja kasvatti heidät ominaan.

Makrinan vaikutin? Historiaan, erityisesti sosiaalipolitiikkaan vaikuttanut ajatus: ”jopa haavoittuvimmassa vastasyntyneessä voidaan nähdä jumalallisen kosketus”.

Makrina ja Gregorius uskoivat, että ensimmäisenä jouluna syntynyt lapsi oli haavoittuva ihminen ja jotenkin myös samanaikaisesti jumala – joka eli ja kuoli yhtenä köyhistä. Tästä mysteeristä Gregorius Nyssalaisena myöhemmin tunnettu kirkkoisä teki Hollandin sanoin päätelmän: ”ihmisarvo, jota kukaan filosofi ei koskaan ollut opettanut voivan kuulua löyhkääville ja raataville massoille, kuului kaikille.”

1 500 vuotta myöhemmin sairaanhoito sai tuekseen väkevän apuvälineen, tilastografiikan. Tilastokuvioiden historian vaikuttavin klassikko syntyi jo vuonna 1858 ja näytti hygienian merkityksen kuolleisuudelle.

Ammattimaisen sairaanhoidon uranuurtajana paremmin tunnettu Florence Nightingale osoitti ruusukuviollaan, että Krimin sodassa sotilaita kuoli huomattavasti enemmän hygienialla estettävissä oleviin tauteihin kuin taisteluissa tulleisiin haavoihin.

Nightingale piti tilastotiedettä tärkeimpänä tieteenalana ja ilmiöiden tilastollista tutkimista ihmisen uskonnollisena velvollisuutena.

Florencen pohjimmainen vaikutin oli siis sama kuin Makrinan ja hänen veljiensä, betlehemiläisessä tallissa lihaksi tullut ajatus: kärsiviä lähimmäisiä pitää auttaa sen sijaan että heitä pidetään syypäinä omaan hädänalaiseen tilaansa.

Iloista ja ihmisarvoista joulua!

Kirjoittaja on Tieto&trendit-verkkolehden erikoistoimittaja.