Etusivu > Tilastot > Ajankäyttö > 2000 > Ajankäyttötutkimus 1999-2000, laatuseloste

Ajankäyttötutkimus 1999-2000, laatuseloste

Tilaston tuottaja: Tilastokeskus, Elinolot, Kulttuuri ja viestintä

Tilaston laadintaperuste: Euroopan Unionin tilastotoimiston Eurostatin suosituksiin perustuva harmonisoitu tutkimus

Tilaston rahoituspohja: Vuosien 1999-2000 ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruun rahoittajia olivat Tilastokeskuksen lisäksi ETLA, Kela, Kuluttajatutkimuskeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetusministeriö, STAKES, työministeriö ja Yleisradio.

1. Tilastotietojen relevanssi

Ajankäyttötutkimus on haastattelututkimus, johon osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan tarkkaa kirjaa ajankäytöstään. Eri toimintoihin käytetyn ajan lisäksi selvitetään ajankäytön päivä- ja viikkorytmejä sekä yhdessäoloa. Tutkimuksella selvitetään mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumiseen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa ja toimintopaikkaa. Lisäksi tutkitaan ajankäytön rytmejä vuorokauden, viikonpäivän ja vuodenajan mukaan.

Koko väestöä koskevia ajankäyttötutkimuksia on tehty Suomessa vuosina 1979, 1987-1988 ja 1999-2000. Ensimmäisen tutkimuksen aineisto kerättiin syys-marraskuussa, ja se koski 10-64-vuotiasta väestöä. Myöhemmät tutkimukset ovat 12 kuukaudelta, ja ne koskevat 10 vuotta täyttänyttä väestöä.

Viimeisin ajankäyttötutkimusaineisto kerättiin 1.3.1999-12.3.2000 Eurostatin suosituksen mukaisesti kotitalouksittain. Edelliset tutkimukset on tehty yksilöotoksille. Kaikki 10 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet pyrittiin haastattelemaan, ja heille jätettiin täytettäväksi päiväkirjat. Kotitalouden jäsenet pitivät kirjaa kahtena samana etukäteen arvottuna päivänä, joista toinen oli arkipäivä ja toinen viikonlopun päivä. Edellisissä tutkimuksissa päivät olivat peräkkäisiä.

Vastaajat kirjoittivat päiväkirjaan omin sanoin 10 minuutin tarkkuudella, mitä tekivät pääasiassa ja mahdollisesti samanaikaisesti. Lisäksi päiväkirjaan merkittiin yhdessäolo kotitalouden jäsenten ja muiden tuttavien kanssa. Toimintopaikka pääteltiin koodauksen yhteydessä. Tilastohaastattelijat keräsivät aineiston.

Pää- ja sivutoiminnot koodattiin 185-luokkaisina, joista muodostettiin 132-luokkainen tarkin taulukointiluokitus. Aineisto koodattiin ja tallennettiin Tilastokeskuksessa.

Keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa.

2. Menetelmäkuvaus

Ajankäyttötutkimuksen otos poimittiin Tilastokeskuksen master-otoksesta, jota käytetään apuna kotitalousotosten poiminnassa. Master-otoksesta poimittiin 4 800 kotitaloutta, joihin kuului 12 512 henkilöä. Heistä 10 978 oli 10 vuotta täyttäneitä. Master-otos on poimittu henkilöotoksena siten, että rekisteristä poimittiin 15 vuotta täyttäneitä henkilöitä, joille samalla kertaa otettiin mukaan samassa asunnossa asuvat henkilöt. Master-otos poimittiin systemaattisella otannalla rekisteristä, ja ajankäyttötutkimuksen otos poimittiin masterista Bernoulli-otannalla.

Ajankäyttötutkimuksen perusjoukkona on kotitalousväestö, jolloin laitoksissa asuvat kuuluvat tutkimuksen ylipeittoon. Heidät rajattiin tietojenkeruuvaiheessa pois otoksesta. Rekisterin päivitysviiveestä johtuen mukana oli myös kuolleita ja ulkomaille muuttaneita henkilöitä, jotka luokiteltiin ylipeittoon kuuluviksi. Ylipeittoon kuuluvia kotitalouksia oli 123 (2,6 %), joiden poistamisen jälkeen otokseen jäi 4 677 kotitaloutta.

Painot ovat estimoinnissa käytettäviä kertoimia, joilla otos laajennetaan koskemaan koko perusjoukkoa. Painot laskettiin useassa vaiheessa, jotka ottivat huomioon otanta-asetelman ja kadon vaikutuksen korjauksen. Lisäksi painot vakioitiin kalibrointitekniikalla vastaamaan rekistereistä saatavia tietoja. Painojen laskemista on kuvattu tarkemmin artikkelissa Väisänen, P.: Ajankäyttötutkimuksen 1999-2000 otanta-asetelma. Teoksessa Niemi, I. ja Pääkkönen, H. (2001). Ajankäytön muutokset 1990-luvulla. Tilastokeskus. Kulttuuri ja viestintä 2001:6. Helsinki.

3. Oikeellisuus ja tarkkuus

Tietoja ei saatu kerättyä kaikilta kotitalouksilta tai henkilöiltä. Näitä kutsutaan tutkimuskadoksi. Ajankäyttötutkimuksessa on neljänlaista katoa: 1) kotitalouskatoa, 2) henkilökatoa, 3) päiväkirjakatoa, jolloin molemmat päiväkirjat puuttuvat tai toinen päiväkirja puuttuu ja 4) eräkatoa, jossa osalla kysymyksistä vastaus puuttuu tai vain osa päiväkirjasta on täytetty.

Alkiokadon määrää mitataan ilmoittamalla kadoksi jääneiden alkioiden osuus prosentteina. Kotitalouskato painotettuna oli 36,2 % (1 666 kotitaloutta), joka on suurempi kuin ilman painotusta laskettu (35,6 %) ja vastanneiden osuus 63,8 % (3 011 kotitaloutta).

Haastattelun yhteydessä otoksesta poistettiin kotitaloudesta muuttaneet henkilöt, joita oli 657 henkilöä. Otoskotitalouksiin oli muuttanut 235 henkilöä, jotka lisättiin otokseen. Netto-otokseksi saatiin 10 278 henkilöä, joista vastanneita oli 6 272 ja katoa 4 006 henkilöä. Vastanneeksi luokiteltiin henkilö, joka oli vastannut haastatteluun tai pitänyt päiväkirjaa vähintään yhden päivän. Ylipeittoa kotitalousotoksen henkilöt mukaan lukien oli kaikkiaan 935 henkilöä. Henkilökadon osuus otoksesta oli 39 % ja painotettuna 38 %. Vastaaminen oli keskimääräistä eurooppalaista tasoa, mutta selvästi heikompaa kuin Tilastokeskuksen aikaisemmissa yksilöotokseen perustuneissa ajankäyttötutkimuksissa.

Taulukko 1. Päiväkirjaan vastaaminen

	Painotettu %	Lukumäärä otoksessa
Saatu kaksi päiväkirjaa	51,2	5 224
Saatu ensimmäinen päiväkirja, ei toista	0,9	87
Saatu toinen päiväkirja, ei ensimmäistä päiväkirjaa	0,1	14
Saatu päiväkirja, ei haastattelua	0,0	7
Saatu haastattelu, ei päiväkirjoja	9,8	940
Kato	37,9	4 006
Yhteensä	100,0	1 0278

Monimutkaisesta otanta- ja estimointiasetelmasta johtuen käytettävissä ei ollut valmisohjelmistoa, jolla keskivirheet olisi voitu laskea. Keskivirheille laskettiin approksimaatiot SUDAAN-valmisohjelmalla, joka ottaa huomioon otanta-asetelmaan sisältyvän päiväkirjoihin liittyvän sisäkorrelaation, mutta ei kotitalouden jäsenten välistä sisäkorrelaatiota. Approksimaatiot ovat todellisia arvoja suurempia, sillä ne eivät ota huomioon kalibrointitekniikalla hyödynnetyn lisäinformaation tarkentavaa vaikutusta estimaatteihin.

Taulukko 2. Eri toimintoihin käytetyn ajan keskiarvot, keskivirheet ja asetelmakertoimet sukupuolen mukaan

	Keskiarvo min/vrk	Keskivirhe min/vrk	Asetelmakerroin
Ansiotyö	155,1	3,2	2,0
Työmatkat	13,2	0,4	1,8
Ansiotyö yhteensä	168,3	3,5	2,0
Kotitaloustyö	89,9	1,3	1,7
Huoltotyö	24,1	0,9	2,2
Muut kotityöt	15,0	0,8	2,1
Lastenhoito	15,5	0,9	2,6
Ostokset ja asiointi	27,2	0,6	2,0
Kotityöhön liittyvät matkat	18,2	0,5	2,4
Kotityö yhteensä	189,8	2,2	2,0
Nukkuminen	514,9	1,5	2,0
Ruokailu	80,1	0,7	2,4
Peseytyminen, pukeutuminen	47,5	0,9	3,1
Henkilökohtaiset tarpeet yhteensä	642,5	1,8	2,2
Koulunkäynti ja opiskelu	32,8	1,4	1,7
Koulumatkat	4,2	0,2	1,5
Vapaa-ajan opiskelu (ml. matkat)	2,3	0,3	2,1
Opiskelu yhteensä	39,3	1,6	1,7
Osallistuva toiminta	7,4	0,6	2,0
Liikunta ja ulkoilu	40,5	1,0	2,3
Kulttuuri- ja huvitilaisuudet	5,9	0,4	1,9
Lukeminen	45,6	0,9	2,4
Radion kuuntelu	8,6	0,5	3,1
Television katselu	136,4	1,8	2,7
Seurustelu perheen kanssa	6,8	0,3	2,3
Seurustelu tuttavien kanssa	49,3	1,4	2,7
Harrastukset	31,0	1,0	2,2
Muu vapaa-aika	27,0	0,9	2,9
Vapaa-ajan matkat	30,6	1,0	2,1
Vapaa-aika yhteensä	389,0	3,0	2,3
Erittelemätön	11,1	0,9	2,7
Yhteensä	1440,0	0,0	0,9

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ajankäyttötutkimuksen päivitystiheys on noin kymmenen vuotta. Vuoden 1999-2000 ajankäyttötutkimuksen tulokset julkistettiin syksyllä 2001. Seuraava tutkimus tehdään vuosina 2009-2010.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Ajankäyttötutkimuksen tuloksia on julkaistu Tilastokeskuksen julkaisusarjoissa ja lehdissä paperimuotoisena sekä sähköisenä pdf-muodossa. Suomen tietoja sisältyy myös Eurostatin julkaisuihin, jotka ovat saatavilla Internetissä (linkki julkaisuihin: http://tilastokeskus.fi/til/akay/lin.html).

Keskeiset taulukot ovat saatavissa Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa. Suomen ja 14 muun Euroopan maan ajankäyttötiedot ovat käytettävissä myös suorakäyttötietokannassa, jota ylläpidetään Ruotsin tilastovirastossa. Käyttäjä voi tehdä tietokannasta helposti haluamiaan tilastotaulukoita ja -kuvioita. Tietokannan käyttö vaatii käyttäjätunnuksen, joka pyydetään Ruotsin tilastovirastosta (linkki tietokantaan: http://tilastokeskus.fi/til/akay/lin.html).

Tutkimuksesta on saatavana tutkimuskäyttöön suunniteltuja palveluaineistoja. Mikroaineistot ovat maksullisia ja vaativat käyttöluvan.

6. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Euroopan Unionin tilastotoimisto Eurostat on kehittänyt yhteistyössä kansallisten tilastovirastojen kanssa suositukset ajankäyttötutkimusten harmonisoimiseksi. Tavoitteena on vertailukelpoisten aineistojen kerääminen Euroopan eri maista. Noin 20 Euroopan maata teki harmonisoidun ajankäyttötutkimuksen vuosituhannen vaihteessa.

Harmonisointia koskevat suositukset vaikuttavat luokituksiin ja keruumenetelmään. Vertailukelpoisuuden säilyttäminen maiden aikaisempiin tutkimuksiin varmistettiin kuitenkin monin tavoin. Eurostatin ohjeisto sallii kansallisten haastattelukysymysten käyttämisen ja omien ajankäyttöluokkien lisäämisen perusrunkoon. Päiväkirjan muoto oli sen sijaan täysin harmonisoitu. Suuria ongelmia ei kuitenkaan Suomessa syntynyt, koska suosituksen mukainen 10 minuutin aikajaksotus vastasi Tilastokeskuksen jo aiemmin käyttämää päiväkirjatyyppiä. Kirjanpidon alkamisaika sen sijaan muuttui keskiyöstä aamuneljään, joka on luonteva kellonaika vuorokauden vaihtumiseksi, koska valtaosa väestöstä on vasta silloin nukkumassa. Päiväkirjamuutokset koskevat lähinnä yhdessäolon kirjaamista, joka on karkeampi kuin aiemmin käytetty kysymystapa.

Vuosina 1999-2000 käytetty ajankäytön luokitus kyetään palauttamaan karkealla tasolla 26 ajallisesti vertailukelpoiseen luokkaan ja tarkemmalla tasolla 82 luokkaan. Yksittäisiä toimintoja voidaan näiden lisäksi verrata toisiinsa.

---

Päivitetty 18.12.2007