Etusivu > Tilastot > Ajankäyttö > 2009 > Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981 - 2009 > 5. Tietokoneharrastus

5. Tietokoneharrastus

5.1. Tietokone ja Internet-yhteydet kotona

Tietokoneet jatkoivat yleistymistään suomalaisissa kodeissa 2000-luvulla. Vuonna 2009 tietokone oli kotona jo neljällä viidestä vastaajasta (81 prosentilla), kun kymmenen vuotta sitten tietokone oli kotona vasta vajaalla puolella väestöstä (48 prosentilla). Alle 45-vuotiaista tietokone oli kotona lähes kaikilla ja 45–64-vuotiaistakin 84 prosentilla. Sen sijaan yli 64-vuotiaista tietokone oli kotona vain runsaalla kolmanneksella (36 prosentilla). Miehillä tietokone oli hieman (83 prosentilla) useammin kuin naisilla (79 prosentilla). Vähiten koulutusta saaneilla (alempi perusaste tai vähemmän) tietokone oli kotona 40 prosentilla. Lähes puolet tähän koulutusryhmään kuuluvista on 65 vuotta täyttäneitä.

Kuvio 24. Kotitietokone käytettävissä sukupuolen ja iän mukaan 1991, 1999, 2002 ja 2009, %

Melkein kaikilla tietokoneen omistajilla oli kotona myös Internet-yhteys. Verkkoyhteydet ovat yleistyneet huimasti 10 vuoden aikana. Vuonna 2009 nettiyhteys oli lähes neljällä viidestä (78 prosentilla), kun 10 vuotta aikaisemmin Internet-yhteys oli vasta 28 prosentilla 10 vuotta täyttäneistä.

Kuvio 25. Internet-yhteys kotona sukupuolen ja iän mukaan 1999 ja 2009, %

Internetin käyttömahdollisuudet kotona vähenevät iän myötä. Kuitenkin 45–64-vuotiaistakin Internet-yhteys oli 81 prosentilla. 65 vuotta täyttäneistä nettiyhteys oli käytettävissä enää joka kolmannella.

Kuten tietokone, myös Internet-yhteys oli miehillä käytettävissä (80 prosentilla) hieman yleisemmin kuin naisilla (76 prosentilla). Vähiten koulutetuilla (alempi perusaste tai vähemmän) Internet-yhteys oli vasta 36 prosentilla.

Internet-yhteyksissä on nähtävissä yhä alueellisia eroja: kaupunkimaisissa kunnissa nettiyhteys oli 80 prosentilla väestöstä, kun taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa se oli noin 70 prosentilla. Pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa Internet-yhteys oli noin 85 prosentilla väestöstä, kun muualla Suomessa osuus vaihteli 72:sta 74:ään prosenttiin.

5.2. Tietokoneen käyttötarkoitukset

Tietokonetta käytti vapaa-ajan tarkoituksissa vähintään kerran kuukaudessa 77 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä. Päivittäiskäyttäjiä oli lähes puolet (44 prosenttia) kohdeväestöstä. 65 vuotta täyttäneistä 70 prosenttia ilmoitti, että ei käytä tietokonetta koskaan.

Tietokonetta käyttäneiltä kysyttiin, käyttävätkö he tietokonetta pelien pelaamiseen tai joihinkin kulttuuriin ja mediaan liittyviin tarkoituksiin. Yleisimpiä niistä olivat musiikin kuuntelu ja hallinta sekä valokuvien käsittely. Niitä harrasti runsas puolet tietokoneen käyttäjistä. Seuraavaksi yleisintä oli pelien pelaaminen, jota harrasti kolmasosa tietokoneen käyttäjistä. Elokuvia katseli tietokoneella DVD-levyiltä 30 prosenttia ja televisiota tietokoneen TV-kortin avulla 19 prosenttia käyttäjistä. Piirtämiseen, kuvien tekemiseen tai käsittelyyn tietokonetta käytti 16 prosenttia käyttäjistä.

Kuvio 26. Tietokoneen käyttötarkoitukset sukupuolen mukaan 2009, % tietokoneen käyttäjistä

Tietokoneen käyttötarkoitukset ovat usein ikäsidonnaisia. Pelaaminen on nuorten suosiossa: neljä viidestä 10–14-vuotiaasta tietokoneen käyttäjästä pelasi sillä. He olivat myös aktiivisin piirtämistä tai kuvien käsittelyä harrastanut ikäryhmä. Musiikin kuunteluun ja hallintaan tietokonetta käyttivät eniten 15–24-vuotiaat. Valokuvien käsittelyä harrastivat eniten 15–44-vuotiaat.

Sukupuolen suhteen tasa-arvoisin käyttötapa on valokuvien käsittely, jonka harrastajaosuuksissa ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. Kaikkia muita kysyttyjä tietokoneen käyttötarkoituksia miehillä oli naisia useammin.

Valokuvien käsittely on opiskelijoiden ja koululaisten, hyvin koulutettujen ja toimihenkilöiden harrastus: muun kuin alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneista tietokoneen käyttäjistä 67 prosenttia ja ylemmistä toimihenkilöistä 68 prosenttia harrasti valokuvien käsittelyä. Sama osuus opiskelijoista ja koululaisista harrasti valokuvien käsittelyä. Nämä sosiaaliryhmät käyttivät tietokonetta usein myös television katseluun. Myös omaa kotitaloutta hoitavat katsoivat aktiivisesti televisiota tietokoneella. Elokuvia tietokoneelta katsoivat erityisesti opiskelijat ja koululaiset (59 prosenttia heistä).

5.3. Internetin käyttötarkoitukset

Internetiä käytti vähintään kerran kuukaudessa 77 prosenttia väestöstä. Päivittäin Internetiä käytti 47 prosenttia. Osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2002, jolloin se oli 23 prosenttia. Internetin päivittäiskäyttäjiä oli eniten 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä (77 prosenttia). Sen sijaan 65 vuotta täyttäneistä 73 prosenttia vastasi, että ei käytä Internetiä koskaan. Alemman perusasteen tai sitä vähemmän koulutusta saaneista 71 prosenttia ilmoitti, että ei käytä Internetiä koskaan.

Internetin käyttäjistä lähes kaikki käyttivät sitä tiedonetsintään (96 prosenttia) ja sähköpostiin (91 prosenttia). Seuraavaksi suosituinta oli pankkiasioiden hoitaminen (78 prosenttia) ja verkkolehtien tai uutispalvelujen lukeminen (75 prosenttia). Ostoksien tekemiseen, lippujen tilaamiseen tai muuhun asiointiin Internetiä käytti 62 prosenttia ja viranomaisasiointiin 50 prosenttia netin käyttäjistä.

Taulukko 1. Internetin käyttötarkoitukset sukupuolen mukaan 2009, % Internetin käyttäjistä

Käyttötarkoitus	Sukupuoli
	Kaikki	Miehet	Naiset
Tiedonetsintä	96	95	96
Sähköposti	91	89	93
Pankkiasiat	78	75	81
Verkkolehtien tai uutispalvelujen lukeminen	75	76	73
Ostosten tekeminen, lippujen tilaaminen ym.	62	61	63
Viranomaisasiointi	50	49	52
Musiikin kuuntelu tai lataaminen	43	47	39
Blogien lukeminen	39	39	38
Opiskelu	39	35	43
Pikaviestien lähettäminen	36	36	35
Televisio-ohjelmien tai elokuvien katselu	34	37	31
Viestien kirjoittaminen keskustelupalstoille, uutisryhmiin verkossa	33	34	31
Radion kuuntelu	28	34	23
Pelien pelaaminen	28	34	23
Koulun ja kodin välinen yhteydenpito	23	18	27
Internet-puhelut	20	21	19
Oman blogin ylläpito	5	3	6

Monet Internetin käyttötavat ovat ikäsidonnaisia, kuten opiskelu, pelaaminen, musiikin kuuntelu ja lataaminen sekä pikaviestien lähettäminen, jotka ovat yleisiä nuorilla, mutta harvinaisia keski-ikäisillä ja ikääntyneillä. Monipuolisimpia Internetin käyttäjiä ovat 15–24-vuotiaat.

Miehet käyttävät Internetiä enemmän kuin naiset musiikin kuunteluun ja lataamiseen, televisio-ohjelmien tai elokuvien katseluun, radion kuunteluun ja pelaamiseen. Naiset käyttävät nettiä useammin kuin miehet sähköpostiin, pankkiasioiden hoitamiseen, opiskeluun, koulun ja kodin väliseen yhteydenpitoon sekä oman blogin ylläpitoon.

Tietokoneen ja Internetin käytön yleisyydestä sekä käyttötarkoituksista saadaan tietoja myös vuosittain tehtävästä Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksesta (Suomen virallinen tilasto (SVT)). Tutkimus kohdistuu 16–74–vuotiaisiin.

5.4. Sosiaalinen media

Kaksi viidestä (41prosenttia) Internetin käyttäjästä ilmoitti olevansa rekisteröityneenä käyttäjänä sosiaalisissa verkkopalveluissa, joista haastattelussa esimerkkeinä annettiin Facebook, MySpace ja IRC-Galleria. Naiset (44 prosenttia) olivat hieman miehiä (37 prosenttia) useammin sosiaalisen median käyttäjiä. Nuoret 15–24-vuotiaat olivat selvästi aktiivisin sosiaalisen median käyttäjäryhmä: 81 prosenttia sen ikäisistä Internetin käyttäjistä oli rekisteröitynyt sosiaalisiin verkkopalveluihin.

Kuvio 27. Rekisteröityneenä käyttäjänä sosiaalisissa verkkopalveluissa sukupuolen ja iän mukaan 2009, % Internetin käyttäjistä

Käyttäjien lähettämiä videoita tai muita sisältöjä Internetissä (esimerkiksi YouTube- ja Flickr-palvelut) katsoi 57 prosenttia Internetin käyttäjistä. Tämän tyyppinen Internetin käyttö on yleisintä alle 45-vuotiaiden keskuudessa. Miehet (62 prosenttia) katsoivat videoita netistä useammin kuin naiset (52 prosenttia).

5.5. Pelikoneet

Pelikone eli -konsoli oli käytettävissä kolmanneksella vastaajista. Osuus on kasvanut vuodesta 1999, jolloin pelikonsoli oli kotona viidenneksellä. Konsoleilla pelaavien osuus on pysynyt vuoteen 2002 verrattuna ennallaan, 17 prosenttina 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Miehistä pelikonsoleilla oli pelannut 24 prosenttia ja naisista 11 prosenttia. Pelaaminen on erityisesti nuorten suosiossa: 10–14-vuotiaista pojista pelasi 82 prosenttia ja 15–24-vuotiaista 55 prosenttia. Aikuisista 25–44-vuotiaista miehistäkin pelikonsoleilla pelasi 35 prosenttia. Naisilla pelaajaosuudet olivat alhaisempia: 10–14-vuotiaista pelasi runsas puolet (54 prosenttia), 15–24-vuotiaista 30 prosenttia ja 25–44-vuotiaista enää 13 prosenttia. Vaikka koko väestössä pelaaminen oli pysynyt vuoteen 2002 verrattuna ennallaan, pelaaminen oli lisääntynyt 10–14-vuotiailla.

Kuvio 28. Pelikoneilla pelaaminen sukupuolen ja iän mukaan 2009, %

Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi (09) 1734 2946, Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229, ajankaytto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 25.5.2011