Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2000 > Päätuloksia julkaisusta "Osallistuminen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustutkimus 2000"

Päätuloksia julkaisusta "Osallistuminen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustutkimus 2000"

Aikuiskoulutustutkimus 2000 on neljäs Tilastokeskuksessa toteutettu aikuiskoulutukseen osallistumista kartoittava tutkimus. Aiemmat aikuiskoulutustutkimukset ovat vuosilta 1980, 1990 ja 1995. Tutkimukset on toteutettu yhteishankkeina opetusministeriön kanssa.

Perusjoukkona Aikuiskoulutustutkimus 2000:ssa ovat 18-79-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Otokseen poimittiin systemaattisella otannalla yhteensä 5 000 henkeä. Aineisto kerättiin vuoden 2000 helmi-kesäkuussa käyntihaastatteluina. Haastatteluja saatiin 3 602 ja vastausprosentti oli 74.

• Aikuiskoulutukseen osallistuminen on lisääntynyt
• Puolet työvoimasta opiskeli työhön tai ammattiin liittyen
• Aikuiset opiskelivat myös itsekseen
• Koulutustarvetta ilmoitti yli puolet aikuisista
• Kolme neljäsosaa aikuisista on käyttänyt tietokonetta
• Neljä viidesosaa aikuisista arvioi osaavansa vierasta kieltä
• Iäkkäistä, 65 - 79-vuotiaista oli aikuiskoulutuksessa noin 12 prosenttia

Aikuiskoulutukseen osallistuminen on lisääntynyt

Vuonna 2000 aikuiskoulutukseen osallistui 18-64-vuotiaista 54 prosenttia. Osallistuminen on 20 vuodessa lähes kaksinkertaistunut, vuodesta 1995 vuoteen 2000 kasvua oli noin kuusi prosenttiyksikköä.

Naiset olivat aktiivisempia osallistujia kuin miehet eikä aktiivisuus laskenut heillä iän myötä yhtä voimakkaasti kuin miehillä. Naisikäluokista osallistumisosuudet olivat korkeimmat 35 - 54-vuotiailla ja miehistä 25 - 34-vuotiailla. Etelä-Suomen läänissä ja kaupungeissa asuvat osallistuivat aikuiskoulutukseen eniten. Läänien väliset osallistumiserot eivät kuitenkaan olleet suuria.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2000
(18 - 64-vuotias väestö)

 

Aikuiskoulutukseen osallistuminen oli voimakkaasti riippuvaista henkilön pohjakoulutuksesta - mitä korkeampi koulutus henkilöllä oli, sitä todennäköisempää oli, että hän oli osallistunut aikuiskoulutukseen. Myös sosioekonomisen aseman mukaisessa tarkastelussa korkeassa asemassa toimivat osallistuivat aikuiskoulutukseen eniten. Miehillä pohjakoulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan muodostettujen ryhmien väliset osallistumiserot olivat suuremmat kuin naisilla.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan
vuonna 2000 (18 - 64-vuotias väestö)

Työssä käyvät aikuiset osallistuivat aikuiskoulutukseen selvästi useammin kuin työttömät tai työvoiman ulkopuoliset ryhmät. Työllisistä aikuiskoulutukseen osallistui vuoden aikana 63 prosenttia, kun taas työttömillä osallistumisosuus oli 37 prosenttia ja työvoiman ulkopuolisilla 36 prosenttia.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan
vuonna 2000 (18 - 64-vuotias väestö)

 

Eniten aikuiskoulutukseen osallistumiseen vaikutti sosioekonominen asema, toiseksi eniten koulutusaste ja kolmanneksi eniten se, oliko henkilö työssä vai ei.

Aikuiskoulutukseen osallistumisen kasvu näkyi myös tarkasteltaessa saatujen koulutuspäivien määrää. Kun vuonna 1990 aikuiskoulutuspäiviä oli jokaista 18-64-vuotiasta kohden laskettuna noin yhdeksän, oli vuonna 2000 vastaava luku noin 13 päivää. Vuodesta 1995 oli jokaista aikuista kohden laskettu koulutuspäivien määrä noussut kaksi päivää.

Vuoden aikana saatuja aikuiskoulutuspäiviä oli naisilla enemmän kuin miehillä ja korkeasti koulutetuilla enemmän kuin alhaisen koulutustason omaavilla. Sen sijaan työttömät saivat koulutuspäivillä mitaten lähes kaksi kertaa niin paljon koulutusta kuin työssä käyvät.

Vajaa viidesosa aikuisista osallistui aikuiskoulutukseen yleissivistyksen tai harrastusten vuoksi

Yli puoli miljoonaa eli 18 prosenttia 18-64-vuotiaasta väestöstä osallistui aikuiskoulutukseen yleissivistyksen parantamiseen tai harrastuksiin liittyvien syiden vuoksi. Naisista tällaisessa koulutuksessa oli ollut 24 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia. Osallistumisosuudet ovat pysytelleet samalla tasolla jo vuodesta 1980 lähtien. Eniten yleissivistystarkoituksessa opiskeltiin taide- tai taitoaineita, liikuntaa ja vieraita kieliä. Kansalaisopistot olivat kaikkein yleisin yleissivistävän ja harrastustavoitteisen aikuiskoulutuksen järjestäjä.

Puolet työvoimasta opiskeli työhön tai ammattiin liittyen

Aikuiskoulutukseen osallistuttiin kuitenkin selvästi useammin työhön tai ammattiin liittyvien syiden vuoksi. Lähes puolet työvoimasta opiskeli vuonna 2000 työhön tai ammattiin liittyen.

Valtaosa työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen osallistuneista oli opiskellut työnantajan tukemana. Työnantajan tukemaan eli henkilöstökoulutukseen oli vuoden aikana osallistunut palkansaajista 56 prosenttia. Myös henkilöstökoulutukseen osallistumiseen vaikuttivat eniten henkilön sosioekonominen asema ja pohjakoulutuksen pituus, mutta myös työpaikan koko. Mitä suurempi yritys, sitä suurempi osuus työntekijöistä osallistui henkilöstökoulutukseen.

Henkilöstökoulutuspäivien määrä palkansaajaa kohden laskettuna kasvoi varsin voimakkaasti vuodesta 1995 vuoteen 2000. Vuonna 2000 päiviä oli lähes seitsemän palkansaajaa kohden, kun vuonna 1995 määrä oli viisi päivää.

Henkilöstökoulutuspäivien määrä palkansaajaa kohden vuosina 1990-2000
(18-64-vuotiaat palkansaajat)

Aikuiset opiskelivat myös itsekseen

Tietoja ja taitoja opiskellaan myös itsekseen muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Joka viides 18-64-vuotias oli opiskellut vuoden aikana omin päin vähintään 20 tunnin ajan. Keskimääräistä enemmän itseopiskelijoita oli nuorten, korkeasti koulutettujen ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa toimivien ryhmissä. Opintojen sisältönä oli useimmiten tietotekniikka.

Itseopiskelu koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuonna 2000
(18 - 64-vuotias väestö, pl. opiskelijat)

 

Koulutustarvetta ilmoitti yli puolet aikuisista

Yli puolet 18-64-vuotiaista ilmoitti tarvitsevansa ammattitaitoa tai uraa edistävää koulutusta. Eniten kaivattiin tietotekniikan koulutusta, jonka tarvetta ilmaisi vastaajista 27 prosenttia. Seuraavaksi eniten kaivattiin vieraiden kielten ja liiketalouden koulutusta. Koulutustarve ja edeltävän vuoden aikana tapahtunut osallistuminen vaikuttivat vahvasti osallistumisaikeisiin. Joka toinen ilmoitti osallistuvansa aikuiskoulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Koulutustarve ammattitaitoa kehittävään tai uraa edistävään koulutukseen koulutuksen sisällön mukaan (18-64-vuotias väestö, pl. eläkeläiset ja ne opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta)

Koulutussisältö	Koulutustarvetta ilmoitti %
Tietotekniikan hyväksikäyttö	27
Vieraat kielet	14
Liiketalous, markkinointi, toimistoala	12
Johtaminen, esimiestaidot	9
Tekniikka, tuotanto, rakentaminen, tuotekehitys	9
Hoitoalojen koulutus	8
Palvelutyö/ Työsuojelu, vartiointi, palo-, pelastus- ja sotilastyö	6
Oikeus-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet	5
Muut aineet yhteensä	18

Huom! Sama henkilö on voinut ilmoittaa koulutustarvetta useammalla eri sisältöalueella.

Hankalat työajat ja työpaikan kiireet olivat suurimpia osallistumisen esteitä

Yleisimmin omalla vapaa-ajalla ja omalla kustannuksella tapahtuvaan aikuiskoulutukseen osallistumista estivät tai vaikeuttivat väsymys ja taloudelliset syyt. Voimakkaimmaksi yksittäiseksi osallistumisen esteeksi kuitenkin vastaajien valinnoissa nousivat hankalat tai epäsäännölliset työajat. Työajalla työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistumisen yleisin este oli kiireet työpaikalla, joka myös nousi vastaajien valitsemaksi voimakkaimmaksi esteeksi.

Työ oli tarjonnut mahdollisuuksia soveltaa aiemmin opittua ja ratkoa ongelmia yhdessä

Työ tarjoaa suurimmalle osalle työllisiä runsaasti mahdollisuuksia käyttää aiemmin opittuja tietoja ja taitoja sekä kehittää omia kykyjä ja ammattitaitoa. Vain 14 prosenttia työllisistä oli sitä mieltä, että tarvitsisi lisäkoulutusta, jotta selviäisi työstä hyvin. Työelämän ongelmatilanteista oli useimmin selviydytty hakemalla apua työtovereilta ja työpaikan asiantuntijoilta. Puolet ongelmatilanteita kohdanneista oli saanut apua myös työpaikan ulkopuolisilta asiantuntijoilta, koulutuksesta ja ammattikirjallisuudesta.

Kolme neljäsosaa aikuisista on käyttänyt tietokonetta

Viimeksi kuluneen vuoden aikana oli tietokonetta käyttänyt 18-64-vuotiaista 69 prosenttia. Puolet väestöstä ilmoitti käyttäneensä tietokonetta viimeksi kuluneiden kahden päivän aikana. Joskus tietokonetta työssä, opiskelussa, kotona tai muualla käyttäneitä oli aikuisista 74 prosenttia.

Tietokoneen käytön useus sukupuolen mukaan (18-64-vuotias väestö)

		Miehet	Naiset	Yhteensä
		%	%	%	N
Tietokonetta käyttäneet		72	75	74	2 405 000
viimeksi kuluneiden
- kahden päivän aikana		52	47	50	1 621 000
- viikon aikana		62	61	62	2 011 000
- puolen vuoden aikana		67	68	68	2 207 000
- vuoden aikana		68	70	69	2 254 000
Ei tietokonetta käyttäneet		28	25	26	856 000
Yhteensä		100	100	100	3 261 000

Tietokonetta käyttivät eniten nuoret, pitkän pohjakoulutuksen suorittaneet, toimihenkilöammateissa työskentelevät ja opiskelijat. Yleisimmin oli tietokonetta käytetty tekstinkäsittelyyn. Lähes yhtä yleistä oli tietojen etsiminen tietoverkoista ja sähköpostiviestintä.

Tietokoneen käyttö iän ja koulutusasteen mukaan vuonna 2000
(18 - 64-vuotias väestö)

Tärkeimpinä tapoina oppia tietokoneen käyttöä aikuiset pitivät itseopiskelua yrityksen ja erehdyksen kautta sekä oppimista työtovereiden, ystävien tai perheenjäsenten auttamana.

Neljä viidesosaa aikuisista arvioi osaavansa vierasta kieltä

Neljä viidestä 18-64-vuotiaasta arvioi osaavansa vähintään yhtä vierasta kieltä ainakin jonkin verran. Lähes kaksi kolmesta aikuisesta ilmoitti osaavansa vähintään kahta vierasta kieltä, joka kolmas vähintään kolmea vierasta kieltä ja vähintään neljää vierasta kieltä arvioi hallitsevansa aikuisista 13 prosenttia. Vieraita kieliä osasivat eniten nuoret, naiset ja pitkän pohjakoulutuksen suorittaneet.

Vieraita kieliä osaavien aikuisten jakaantuminen kielten määrän, sukupuolen ja
koulutusasteen mukaan vuonna 2000 (18 - 64-vuotias väestö)

Englantia osattiin eniten ja parhaiten. Lähes kolme neljästä aikuisesta ilmoitti osaavansa ainakin jonkin verran englantia. Toiseksi eniten osattiin ruotsia ja kolmanneksi eniten saksaa.

Viidesosa 18 - 64-vuotiaista ilmoitti tarvitsevansa koulutusta vieraissa kielissä, kun haastattelua edeltävän vuoden aikana kielikoulutusta oli saanut vain kuusi prosenttia ja itsekseen oli kieliä opiskellut kolme prosenttia väestöstä.

Iäkkäistä, 65-79-vuotiaista oli aikuiskoulutuksessa noin 12 prosenttia

Vuonna 2000 noin 12 prosenttia 65-79-vuotiaista ilmoitti osallistuneensa haastattelua edeltävän vuoden aikana aikuiskoulutukseen. Osallistumisosuudessa ei ollut eroa miesten ja naisten välillä.

Selvästi eniten 65-vuotta täyttäneet opiskelivat kansalaisopistojen järjestämillä kursseilla omiin harrastuksiinsa liittyen. Suosituimpia aineita olivat taide- ja taitoaineet sekä liikunta.

Tässä ikääntyneiden ryhmässä suurimmat koulutukseen osallistumisen esteet olivat terveyteen ja ikään liittyvät syyt sekä kiinnostuksen puute.

---

Päivitetty 13.7.2005