Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2000 > Aikuiskoulutustutkimus 2000, menetelmäseloste

Aikuiskoulutustutkimus 2000, menetelmäseloste

Tiedonkeruu

Perusjoukko

Elinikäisen oppimisen periaatteen toteutumisen seurantaa ajatellen Aikuiskoulutustutkimus 2000:ssa haluttiin tarkastella koko aikuisikäistä väestöä, ei vain aktiivisessa työiässä olevia. Sen vuoksi perusjoukon ikärajaa haluttiin nostaa 64 ikävuodesta. Haastattelujen käytännön hallintaan liittyvien syiden vuoksi yläikärajaksi asetettiin 79 ikävuotta.

Aikuiskoulutustutkimus 2000:n perusjoukkona ovat 18-79-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Otantakehikkona, josta otos poimittiin, oli väestön keskusrekisterin kotipaikkatunnuksen mukaisesti lajiteltu aineisto. Poimintamenetelmänä käytettiin systemaattista otantaa. Otokseen poimittiin tasavälisellä otannalla yhteensä 5 000 henkeä (4 700 ikäluokasta 18-64 ja 300 ikäluokasta 65-79).

Tiedonkeruulomakkeen kehittäminen

Vuoden 2000 aikuiskoulutustutkimuksen lomakkeen runko muodostuu vuoden 1995 tutkimuksen pohjalta. Tietosisältöä tarkistettiin mm. keväällä 1999 järjestetyn tutkija- ja asiantuntijaseminaarin tulosten perusteella sekä muiden ajankohtaisiksi nousseitten tarpeitten mukaan.

Lomakkeen kehittämisen ensivaiheena oli olemassa olevien kysymysten arviointi Tilastokeskuksen surveylaboratoriossa. Arviointi tapahtui käyttäen luokitussysteemiä, joka on kehitetty kysely- ja haastattelututkimusten lomakkeiden ongelmien systemaattista erittelyä varten. Saadun palautteen pohjalta tehtiin kysymysten joihinkin muotoiluihin pieniä korjauksia.

Tietokokonaisuuksia ovat mm.:

• taustatiedot
• aikuiskoulutukseen osallistumista kuvaavat tiedot
• itseohjautuva opiskelu
• työssä oppiminen, työn tarjoamat oppimis- ja kehittymismahdollisuudet,
  työssä esiintyvien ongelmien ratkaiseminen ja tiedonhankinta
• ammattikirjallisuuden käyttö
• näkemykset koulutuksen hyödyistä, koettu koulutustarve, koulutuskiinnostus,
  kiinnostusta herättävät tekijät
• koulutusesteet, tiedonsaanti koulutusmahdollisuuksista
• tietotekniikan käyttö
• vieraiden kielten taito
• arkielämän ympäristöissä tapahtuva oppiminen.

Uusina sisältökokonaisuuksina vuoden 1995 lomakkeeseen verrattuna olivat tietotekniikan käyttö ja arkielämän ympäristöissä tapahtuvaa oppimista koskevat testiluonteiset kysymykset. Vieraiden kielten osaamista mittaava taitotason arviointiasteikko uudistettiin vastaamaan Eurooppa-neuvoston 6-luokkaista skaalaa. Haastattelulomake on julkaistu erikseen.

Tiedonkeruuseen valmistautuminen ja kenttätyöt

Aikuiskoulutustutkimus 2000:n haastattelumateriaaliin kuuluivat: BLAISE-lomake, lomakkeen paperiversio, vastaajakortit, haastatteluohjeet, tutkimuksen esite, kohdekirje ja kieltäytyneen kirje sekä haastattelijoita varten laaditut tutkimuksen perehtymistehtävät. Seitsemälle haastattelijaryhmälle järjestettiin yksipäiväinen koulutustilaisuus. Koulutuksen päätavoitteena oli tutkimuksen tarkoituksen, tavoitteiden ja käyttötarkoituksen esittely sekä lomakkeen keskeisten kysymysten merkityksen ja tavoitteiden selvittäminen. Lisäksi oli tarkoituksena luoda haastattelijoiden kanssa yhteinen ymmärrys siitä, minkälaiset toimet olivat käytännön haastattelutilanteissa tässä tutkimuksessa mahdollisia, haastattelijan harkintaan perustuvia ja sallittuja, ja missä tapauksissa laatuvaatimukset edellyttivät tarkasti annettujen toimintaohjeiden noudattamista. Suuri osa koulutusajasta omistettiin kenttätyökäytäntöjen ja motivointikeinojen pohdintaan.

Aikuiskoulutustutkimuksen tiedot kerättiin tietokoneavusteisilla käyntihaastatteluilla helmi-kesäkuussa 2000. Tietoja keräsi yhteensä noin 150 haastattelijaa. Haastattelut tehtiin sekä suomen että ruotsin kielellä. Otoksessa oli mukana äidinkielenään suomea ja ruotsia puhuvia väestösuhteensa mukaisesti.

Käyntihaastatteluja pidettiin tutkimuksen laadun kannalta välttämättöminä, koska lomake on monimutkainen ja laaja. Haastattelussa käytettiin paljon vastauskortteja ja haastattelijoita koulutettiin auttamaan vastaajaa tosiasiakysymysten tarkoituksen hahmottamisessa ja hankalien asioiden muistamisessa. Haastattelun keskimääräinen kesto oli yksi tunti.

Tiedonkeruun viime vaiheena haastattelijoilta pyydettiin palautetta tutkimuksen kenttätöiden sujumisesta. Tarkoituksena oli saada tietoa aineiston analysointia ja laadun arviointia ajatellen sekä ehdotuksia seuraavan mahdollisen aikuiskoulutustutkimuksen sisällön ja työvälineiden kehittämiseen. Haastattelijapalaute on julkaistu erillisenä raporttina Blomqvist, I. - Nyyssönen, E. (2000). Aikuiskoulutustutkimus 2000, Haastattelijapalaute.

---

Päivitetty 31.5.2005