Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2006 > Koulutuksen kesto ja sisältö > 1. Keskimäärin aikuiskoulutusta saatiin kahdeksan päivää

1. Keskimäärin aikuiskoulutusta saatiin kahdeksan päivää

Vuonna 2006 noin 1,7 miljoonaa suomalaista, joka toinen 18–64-vuotias osallistui aikuiskoulutukseen. Saadunkoulutuksen laajuus eli aikuiskoulutuspäivien määrä vaihteli kuitenkin suuresti. Puolet aikuiskoulutukseen vuonna 2006 osallistuneista oli saanut koulutusta vähintään kahdeksan päivää (mediaani). Varsin suuri osa osallistuneista oli kuitenkin saanut koulutusta vain vähän; kymmenen prosenttia aikuiskoulutukseen osallistuneista opiskeli ainoastaan yhden päivän ja neljännes opiskeli enintään kolme päivää (alakvartiili). Toisaalta pisimpään aikuiskoulutuksessa ollut neljännes opiskeli vähintään 19 päivää (yläkvartiili) vuonna 2006.

Naiset osallistuivat aikuiskoulutukseen miehiä useammin, ja he saivat koulutusta myös useampia päiviä. Naisten osallistumispäivien mediaani oli yhdeksän ja miehillä alle seitsemän päivää (kuvio 2). Erityisen selkeä sukupuoliero on koulutukseen eniten osallistuneen neljänneksen joukossa: heistä naisilla oli vähintään 21 koulutuspäivää, kun taas miehillä vain 15 päivää (yläkvartiili). Miesten osallistumispäivät ovat selvästi vähentyneet vuodesta 2000 vuoteen 2006 tultaessa aiheuttaen naisten ja miesten välille aikaisempaa selvemmän eron.

Kuvio 2. Aikuiskoulutuspäivien määrä osallistujaa kohden sukupuolen vuonna 2006 (18–64-vuotiaat aikuiskoulutukseen osallistuneet)

Nuoret 18–24-vuotiaat saivat aikuiskoulutusta useampia päiviä kuin vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat (kuvio 3). Puolet alle 25-vuotiaista aikuiskoulutuksessa vuonna 2006 olleista oli saanut koulutusta vähintään kymmenen päivää, kun muissa ikäryhmissä vastaava koulutuspäivien mediaani oli 7–8 päivää. Vähiten koulutuspäiviä kertyi 55 vuotta täyttäneille.

Edellä mainituissa luvuissa ovat mukana myös päätoimiset opiskelijat ja heidän aikuiskoulutuspäivänsä. Kun koulutuspäivien määrää tarkastellaan ilman opiskelijoita, alenee 18–24-vuotiaiden koulutuspäivien keskimäärä koko väestön tasolle 7 päivään. Myös yläkvartiili pienenee 25 päivään.

Erot ikäryhmien välillä ovat jonkin verran tasoittuneet vuoteen 2000 verrattuna. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että koulutuspäivien määrä on pienentynyt erityisesti henkilöillä, joilla on paljon koulutuspäiviä (eli käytännössä koulutuspäivien yläkvartiilit ja keskiarvot ovat pienentyneet). Suuret koulutuspäivämäärät olivat melko harvinaisia molempina tutkimusvuosina.

Kuvio 3. Aikuiskoulutuspäivien määrä osallistujaa kohden iän mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotiaat aikuiskoulutukseen osallistuneet)

Kuten ikätarkastelussa kävi ilmi, käyttivät päätoimiset opiskelijat myös aikuiskoulutuspalveluja selvästi useampia päiviä kuin muihin sosioekonomisen aseman luokkiin kuuluvat henkilöt. Joka toinen aikuiskoulutukseen osallistunut opiskelija oli saanut aikuiskoulutusta vähintään 24 päivää viimeisen vuoden aikana (kuvio 4).

Vähiten aikuiskoulutuspäiviä oli kertynyt yrittäjille, niin maatalous- kuin muille yrittäjille sekä työntekijöille. Näissä ryhmissä joka toinen koulutukseen osallistunut oli saanut koulutusta vähintään 5–6 päivää. Eläkeläiset sekä ylemmät ja alemmat toimihenkilöt saivat noin 8–9 päivää aikuiskoulutusta vuonna 2006. Heidän osallistumistaan kuvaa hyvin keskimääräiset osallistumispäivät: vähiten koulutusta saanut neljännes oli saanut vähintään 3–5 päivää koulutusta (alakvartiili) ja eniten koulutusta saanut neljännes vähintään 16–20 päivää aikuiskoulutusta (yläkvartiili) viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Kuvio 4. Aikuiskoulutuspäivien keskimäärä (mediaani) osallistujaa kohden sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotiaat aikuiskoulutukseen osallistuneet)

Vuonna 2006 edelleen eniten aikuiskoulutusta saivat korkeasti kouluttautuneet, mutta koulutusryhmien välinen ero saadun aikuiskoulutuksen määrässä on kaventunut vuoteen 2000 verrattuna. Kaikissa koulutusryhmissä koulutuspäivien mediaani vaihteli 7 ja 9 päivän välillä, ja joka neljäs oli saanut aikuiskoulutusta vastaamishetkeä edeltäneiden 12 kuukauden aikana vähintään 18–19 päivää. Vuonna 2000 korkea-asteen koulutuksen saaneista joka toinen oli aikuiskoulutuksessa vähintään 10 päivää. Vastaava koulutuspäivien määrä perusasteen koulutuksen saaneiden joukossa oli kuusi päivää.

Työttömät ja työvoiman ulkopuoliset aikuiskoulutukseen osallistuneet saivat koulutusta keskimäärin selvästi useampia päiviä kuin työssä käyvät. Työvoiman ulkopuolisista aikuiskoulutukseen osallistuneista puolet sai 14 päivää koulutusta (mediaani). Työttömät saivat koulutusta keskimäärin 11 päivää ja työlliset keskimäärin 7 päivää. Koulutuspäivien yläkvartiililuvut työvoiman ulkopuolisilla ja työttömillä olivat 48 ja 40 päivää, kun yläkvartiili työllisillä koulutusta vuonna 2006 saaneilla oli ainoastaan 15 päivää.

Aikuiskoulutuspäivien määrissä ei ilmene juurikaan eroja vastaajan asuinpaikan mukaisissa tarkasteluissa. Taajaan asutuilla alueilla ja Länsi-Suomen läänissä asuvat opiskelivat keskimäärin päivän vähemmän (mediaani 7 päivää) kuin kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa tai muualla kuin Länsi-Suomen läänissä asuvat (mediaani 8 päivää). Kaupunkimaisten kuntien eniten opiskellut neljännes oli ollut aikuiskoulutuksessa vähintään 20 päivää, kun taas taajaan asutuissa kunnissa opiskelupäiviä oli jonkin verran vähemmän, 15 päivää. Sen sijaan koulutuspäivien keskiarvoja ja niiden keskivirheitä tarkasteltaessa ei saatu eroja eri kuntaryhmien välille. Länsi-Suomen läänissä oli aikuiskoulutuspäivien keskiarvo tilastollisesti pienempi kuin Itä-Suomen ja Oulun lääneissä.

Aikuiskoulutuspäivien mediaanit eivät poikenneet vuosina 2000 ja 2006. Sen sijaan, kun saadun aikuiskoulutuksen keskimäärää tarkastellaan päivien keskiarvojen avulla, havaitaan, että koulutuspäivien määrä on aavistuksen vähentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2006 tultaessa. Vuonna 2000 koulutuspäivien keskiarvo oli 25 päivää koulutuksessa ollutta kohden, kun se kuusi vuotta myöhemmin oli enää 21 päivää.

Koulutuspäivien keskimääriä arvioitaessa on aritmeettisen keskiarvon sijaan käytetty mediaania sekä ala- ja yläkvartiileja, koska koulutuspäivien hajonta on suuri ja sen jakauma on hyvin vino. Tunnuslukujen laskemista varten aineisto järjestetään koulutuspäivien suhteen suuruusjärjestykseen.
Mediaani ilmaisee aineiston keskimmäisen arvon.
Alakvartiili kertoo arvon, johon mennessä on kertynyt 25 prosenttia havainnoista.
Yläkvartiili kertoo arvon, johon mennessä on kertynyt 75 prosenttia havainnoista.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kirsti Pohjanpää (09) 1734 2604, Helena Niemi (09) 1734 2488, Timo Ruuskanen (09) 1734 3620, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 10.1.2008