Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2017 > Kielitaito > 2. Englantia osataan parhaiten

2. Englantia osataan parhaiten

Aikuiskoulutustutkimuksessa kysyttiin vastaajilta myös vieraiden kielten osaamisen tasoa. Taitotaso tuli arvioida jokaisesta osatusta vieraasta kielestä. Taitotasoluokitus oli neliluokkainen:

• Ymmärtää vain muutamia sanoja ja fraaseja. (osaa vain vähän kieltä)

• Ymmärtää ja osaa käyttää tavallisimpia arkipäivän ilmaisuja. Käyttää kieltä tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa. (perustason kielenkäyttäjä)

• Ymmärtää oleellisen selkeästä kielestä ja pystyy tuottamaan yksinkertaista tekstiä. Pystyy kuvailemaan kokemuksiaan ja tapahtumia. (itsenäinen kielenkäyttäjä)

• Ymmärtää vaativaa tekstiä ja käyttää kieltä sujuvasti. Hallitsee kielen melkein täydellisesti. (taitava kielenkäyttäjä)

Englannin kielen osaajat

Aikuisväestö sekä osaa eniten että on taidoiltaan korkeammalla tasolla englannissa kuin muissa kielissä. Taitavaksi englannin kielenkäyttäjäksi arvioi itsensä kolmannes aikuisista. Itsenäisenä kielenkäyttäjänä itseään piti runsas kolmasosa, perustason kielenkäyttäjänä vajaa viides ja vain vähän englantia ilmoitti osaavansa viisi prosenttia vastaajista. Täysin englantia osaamattomia oli kymmenesosa vastaajista.

Naiset olivat itsenäisiä kielenkäyttäjiä useammin kuin miehet, neljä kymmenestä verrattuna miesten kolmasosaan. Miehistä 12 prosenttia ei osannut lainkaan englantia, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin naisilla. Itsensä taitavaksi kielenkäyttäjäksi arvioi miehistä kolmannes ja naisista viisi prosenttiyksikköä harvempi. Perustason kielenkäyttäjien ja vain vähän osaavien ryhmät olivat miehillä ja naisilla saman suuruiset (kuvio 2.1).

Suoritettu pohjakoulutus vaikutti englannin kielen osaamiseen. Korkea-asteen koulutuksen saaneista runsas neljä kymmenestä koki olevansa taitava kielenkäyttäjä. Vähintään itsenäisiä kielenkäyttäjiä oli korkea-asteen koulutuksen omaavista 84 prosenttia, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin perusasteen koulutuksen omaavilla. Keskiasteen koulutuksen omaavista vähintään itsenäisiä kielenkäyttäjiä oli reilut kuusi kymmenestä.

Kuvio 2.1 Englannin kielen osaaminen eri taitotasoilla sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2017 (18–64-vuotias väestö, muut kuin englantia äidinkielenään puhuvat), %

Nuoremmat osasivat paremmin englantia kuin vanhemmat. Taitavia kielenkäyttäjiä oli alle 25-vuotiaista lähes puolet ja 25–34-vuotiaistakin melkein yhtä paljon (45 prosenttia). Ikäryhmässä 55–64-vuotiaat heitä enää oli noin joka kymmenes. Vähintään itsenäisiä englanninkielen käyttäjiä oli alle 35-vuotiaista yli 80 prosenttia. Osuus laski tasaisesti iän myötä ja 55–64-vuotiaista englantia tällä tasolla ilmoitti osaavansa 42 prosenttia (kuvio 2.2).

Kuvio 2.2 Englannin kielen osaaminen eri taitotasoilla iän mukaan vuonna 2017 (18–64-vuotias väestö, muut kuin englantia äidinkielenään puhuvat), %

Ruotsin kielen osaajat

Aikuisväestö osasi ruotsia seuraavaksi eniten englannin jälkeen. Ruotsin kielen taitotaso on kuitenkin huomattavasti alhaisempi kuin englannin. Kun taitavasti ruotsia osasi käyttää kolme prosenttia vastaajista ja itsenäisesti 17 prosenttia vastaajista, niin englannin kieltä osaavilla vastaavat osuudet olivat lähes 30 prosenttia ja 36 prosenttia. Perustason ruotsin kielenkäyttäjiä oli noin 30 prosenttia ja vain vähän ilmoitti osaavansa 17 prosenttia aikuisista (kuvio 2.3).

Naisista vähintään itsenäisiä ruotsin kielenkäyttäjiä oli neljännes ja miehistä selvästi vähemmän eli joka seitsemäs. Korkea-asteen koulutuksen saaneet ilmoittivat osaavansa ruotsia muita useammin ja paremmin. Heistä vähintään itsenäisiä kielenkäyttäjiä oli kolmannes, mikä on yli kaksinkertainen määrä keskiasteen koulutuksen suorittaneisiin ja runsas kolminkertainen määrä pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneisiin verrattuna.

Kuvio 2.3 Ruotsin kielen osaaminen eri taitotasoilla sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2017 (18–64-vuotias väestö, muut kuin ruotsia äidinkielenään puhuvat), %

Ruotsin kielessä taitavien osaajien jakautuminen ikäryhmittäin poikkeaa englannin taitavista osaajista siten, että eniten taitavia kielenkäyttäjiä on vanhimmassa ikäryhmässä. Alle 35-vuotiaissa tällä tasolla ruotsia osaavia on vain yksi prosentti, vanhimmassa ikäryhmässä viisi prosenttia. Vähintään itsenäisellä tasolla ruotsia osasi kaikissa ikäryhmissä noin joka viides (kuvio 2.4).

Kuvio 2.4 Ruotsin kielen osaaminen eri taitotasoilla iän mukaan vuonna 2017 (18–64-vuotias väestö, muut kuin ruotsia äidinkielenään puhuvat), %

Saksan ja ranskan osaajat

Saksaa ja ranskaa taitavia oli selvästi vähemmän kuin englantia ja ruotsia osaavia. Saksaa osasi 31 prosenttia vastaajista ja ranskaa 11 prosenttia vastaajista. Näissä kielissä taitavat ja itsenäiset kielenkäyttäjät ovat vähemmistönä ja osaaminen painottuu perustaitojen hallintaan tai vain vähän osaamiseen. Naisista reilu kolmannes osasi saksaa ja miehistä noin joka neljäs. Korkea-asteen koulutuksen saaneista joka toinen osasi saksaa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin perusasteen tutkinnon suorittaneilla ja yli kaksinkertainen määrä keskiasteen tutkinnon saaneisiin verrattuna (kuvio 2.5).

Kuvio 2.5 Saksan kielen osaaminen eri taitotasoilla sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2017 (18–64-vuotias väestö, muut kuin saksaa äidinkielenään puhuvat), %

Naisista ranskaa osasi 15 prosenttia ja miehistä seitsemän. Pidempään koulutetut osasivat ranskaa enemmän kuin lyhyempään koulutetut. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka viides osasi ranskaa, keski- ja perusasteen tutkinnon suorittaneista molemmista seitsemän prosenttia.  

Lähde: Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Helena Niemi 029 551 2488, Timo Ruuskanen 029 551 3620, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 12.12.2018