Julkaistu: 8.12.2017
Talous kasvoi parhaiten Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2016
Alueellinen arvonlisäys kasvoi kiintein hinnoin mitattuna vuonna 2016 koko maassa ja suurimmassa osassa maakuntia. Maakunnista parhaiten pärjäsivät Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusiin tietoihin vuosilta 2000-2016. Laskelmissa on käytetty heinäkuun 2017 kansantalouden tilinpidon lukuja. Vuoden 2016 tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat tulevissa julkistuksissa.
Maakuntien arvonlisäyksen kiinteähintainen muutos vuonna 2016, %
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kasvu pohjautui vahvasti jalostustoimialoihin. Varsinais-Suomessa sekä jalostus- että palvelutoimialat kehittyivät verrattain hyvin. Heikoiten vuonna 2016 arvonlisäys kehittyi Etelä-Karjalassa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa. Kokonaisuutena jalostustoimialojen bruttoarvonlisäyksen kasvu oli hieman palvelutoimialoja suurempaa, palvelutoimialat tuottavat kuitenkin selvästi suurimman osan Suomen bruttoarvonlisäyksestä. Jalostus koostuu muun muassa kaivostoiminnasta, teollisuudesta ja rakentamisesta. Palvelutoimialoja ovat esimerkiksi vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkishallinto sekä terveydenhuolto.
Työllisyyskehitys oli niin maakunnissa kuin koko maassa tuotannon kehitystä hitaampaa. Työllisten määrä kasvoi selkeästi kahdeksassa maakunnassa, voimakkainta kasvu oli Kainuussa ja Uudellamaalla. Työllisyyskehitys oli selvästi negatiivista kolmessa maakunnassa: Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat lähes koko Suomessa
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden kasvoivat nimellisesti eniten Ahvenanmaalla, 5,6 prosenttia vuosien 2014 ja 2015 välillä. Käytettävissä olevat tulot kasvoivat edellisvuodesta kaikissa muissa maakunnissa, paitsi Pohjanmaan maakunnassa. Manner-Suomen maakunnista kasvu oli voimakkainta Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa. Koko maassa käytettävissä olevat tulot kasvoivat keskimäärin 1,7 prosenttia.
Asukaslukuun suhteutettujen käytettävissä olevien tulojen muutos maakunnittain vuonna 2015, %
Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun kotitalouksien saamista palkoista ja muista palkansaajakorvauksista, omaisuus- ja muista tuloista sekä sosiaalietuuksista vähennetään maksetut tuloverot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksetut tulonsiirrot. Manner-Suomen maakunnissa asuvan kulutukseen ja säästämiseen jäävät tulot olivat enimmillään uusimaalaisilla, noin 23 700 euroa asukasta kohti. Keskimäärin suomalaisen käytettävissä olevat tulot olivat noin 20 900 euroa. Käytettävissä olevat tulot olivat pienimmillään Keski-Pohjanmaan maakunnassa, noin 18 400 euroa. Ahvenanmaa, jonka tulot kasvoivat eniten, piti myös edelleen paikkansa Suomen maakuntien huipulla. Ahvenanmaalla käytettävissä olevat tulot olivat lähes 25 000 euroa asukasta kohti.
Lähde: Aluetilinpito 2016, Tilastokeskus
Lisätietoja: Olli Pirinen 029 551 3365, Eljas Tuomaala 029 551 2723, Ville Huhtala 029 551 3719, aluetilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (233,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Aluetilinpito (8.12.2017)
Päivitetty 8.12.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Aluetilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-3393. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/altp/2016/altp_2016_2017-12-08_tie_001_fi.html